Uusin - Linkit joka etusivulle - Haku - 10 v! - Ilmoitukset - Viikkosanomat-blogi

Salpausselkä

Jaakko Bergqvist
Kilpailukatsaus
1. Lumipyry teki viidentoistakilometrin painavaksi, Aarne Hiivakin huohotti kieli riipuksissa. Hän tuli viidenneksi. Kuva Caj Bremer.
2. Pikamatkan voittaja Pavel Koltshin maaliin saapuneena. Pavel oli miltei selälleen tuuskahtamassa. mutta välikö hänellä sitten enää oli maalin tällä puolella. Kuva Caj Bremer.
3. Runsaan minuutin Koltshinille hävinneenä saapui kuuman sarjan toisena maaliin lahtelainen Niilo Kautto, joka matkan varrella oli katkaissut suksensakin Kuva Caj Bremer.
4. Jo lähtijöitten joukosta erottui selvään Radja Eroshina, sillä hänen hiihtoasunsa oli väriltään muita tummempi. Mutta Radja oli myös muita nopeampi. Kuva Caj Bremer.
5. Eero Kolehmainen piti viidelläkympillä pintansa, mutta ennenkuin taistelu lopullisesti ratkesi, venäläiset pitivät erinomaisilla väliaikatuloksillaan yleisössä yllä ankaraa jännitystä. Kuva Caj Bremer.
6. Jos Salpausselällä olisi valittu myöskin kisapoika, niin komeasti hymyilevä Viktor Baranov olisi ollut voittajaehdokas. hiihdossa hän ei yltänyt aivan kärkeen asti. Kuva Caj Bremer.
7. Tuisku ja huurre ja hiki koristelivat kipakasti hiihtäneen Mihail Galievin, joka pikamatkalla pääsi neljänneksi. Hänestä voidaan vielä odotella suurhiihtäjää. Kuva Caj Bremer.
8. Viidelläkympillä noustiin kaksi kertaa hyppyrin alle ja kierrettiin yleisön editse. Veikko Räsänen jyrkässä nousussa. Hänen kannoillaan kiipeää Heikki Lehtonen.
9. Erikoismäenlaskussa nähtiin monta kaunista suoritusta, mutta päinvastaisiakin oli. niinpä Lahden oma poika Ossi Laaksonen ei oikein hallinnut ilmalentoaan.
10. Yhdistetyn kilpailun johto oli hiihdon jälkeen Korhosella, mutta kilpailun voitti tunnettu norjalainen Sverre Stenersen paremman hyppytekniikkansa ansiosta. Kuva Caj Bremer.
11. Erikoismäenlaskun ensimmäinen sija jouduttiin jakamaan kahdelle. Ruotsalainen yllätysvoittaja Holger Karlsson sekä Kärkinen saavuttivat pistemäärän 226. Kuva Caj Bremer.

Pirkko Greis
Yleisökatsaus
12. Diplomaattikunnan aitiossa suurlähettiläs ja rouva Gösta Engzell sekä juuri reiman pojan isäksi tullut suurlähettiläs M. J. Creswell vaihtoivat innokkaasti mielipiteitä (äär. vas.). Ahkerimpiin kuvaajiin kuului Argentiinan asiainhoitaja (oik.), jonka puoliso Margareta de Alvarez oli yksi kisojen huomatuimmista kaunottarista. Kuva Caj Bremer.
13. Tasavallan presidentti teki tarkkoja merkintöjä ohjelmaansa. Presidentin seurana istuivat katafalkilla - joksi yleisö aitiota leikillisesti nimitti - maaherra S. Mattsson (vasemm.) ja lehtori Yrjö Kaloniemi. Kuva Caj Bremer.
14. Jo hyvissä ajoin ennen kilpailuja valittiin Lahdessa kisatytöt, jotka valkoisissa hiihtoasuissaan piristivät muuten suomalaiseen tapaan liiankin yksitoikkoisen harmaaseen sävytettyä urheilupukuista yleisöjoukkoa. Kuva Caj Bremer.
15. Ladun varrella nähtiin myös venäläisneitosia, jotka innokkaasti kannustivat kilpailijoita. Kuva Caj Bremer.
16. Urheilukilpailujen tunnetuin ja tutuin hahmo Erik von Frenckell oli vaihtanut harmaan silinterin hattuunsa. Hänet tavoitti kuvaaja mäen juurella keskustelemassa kauniin helsinkiläisen rouva Taabe Slioorin seurassa.
17. Miljoonan markan raketit lensivät taivaalle säihkyen ja rätisten. Hyppyrimäki kylpi punaisten, vihreitten ja häikäisevän valkoisten tähtien valossa ja yleisö ositti ihastustaan varsinkin suuriin paukkuihin. Kuva Caj Bremer.

Viikkosanomat 1.3.1957 No 9. Isonna!

Uusin - Linkit joka etusivulle - Haku - 10 v! - Ilmoitukset - Viikkosanomat-blogi

Mary A. Wuorio
Satuja saamarin ruotsiksi.
1. Ikävyys on vuoden muotisana. Francoise Saganin tapaan. - Miksi näytätte niin iloisilta. Olkaa ikäviä, vieläkin ikävystyneempiä. Ihan niinkuin Teatterigrillissä. Minun kirjani on niin ikävä, että siihen verrattuna Kansallisen syyskausi oli kerrassaan riehakas, voihkii Birgitta Ulfsson. Kuva Caj Bremer.
2. Sitä saamarin ruottiako se Nasser puhuu, penää Lasse Pöysti pummattuna kanavajermuna, ja pauhaa suomeksi: - Aina ja joka paikassa se saamarin ruottinkieli on harmiksi ja haitaksi. Jumalaut, tässä tulee ihan Turjaksi. Ja sellaisen saamarin ruottalaisen päällystön alaisena vielä Suomen porukka joutuu kragaamaan. Mutta nyt se sota mukamas on tullut niin fiiniksi ettei siinä kelpaa muu kuin se saamarin ruottinkieli. Siihen aikaan kun minä Syvärillä tappelin ei pirukaan kysynyt sitä saamarin ruottinkieltä. (Copyright by Bez. Osittainenkin lainaaminen kielletty.) Kuva Caj Bremer.
3. Punahilkka ja Paha susi ovat perinpohjin ja vilpittömästi tyytyväisiä toisiinsa. Ella Granberg arvatenkin siksi, että Bert-Åke Varg on niin ihanan ulkomaalainen susi. Ja herra Susi sen vuoksi, että Punahilkka näyttää siivottoman herkulliselta. Mutta tottapuhuen tämä punahilkkaa käyttää itsensä muutamaan otteeseen niin häijysti, ettei susihukan suuhun joutuminen ole hänelle rangaistus eikä mikään. Joutuisipa Punahilkka sen sijaan vaihteeksi vaikka hammaslääkärin käsiin. Kuva Caj Bremer.
4. Likinäköisten ei pidä käyttää villahousuja, muuten heidän voi käydä niinkuin Eila Granbergin, jonka piti eksyä naapurin krouviin mutta harhautuikin teatterin katsomoon selittämään pukinepulmiaan ventovieraalle. Luuli näet tavanneensa vanhan äitikullan iltajallun äärestä. Housuvahinko senkun paheni, kun neiti Likinäköinen löysi salista salaheilansa Mårtenin, joka ei ollutkaan Mårten. Oikean Mårtenin kannalta jokseenkin kiusallista, mutta kukas käskee pitää hanhista. Kuva Caj Bremer.
5. Harmista tärisevä Kurt Ingvall ei liioin voi käsittää miksei hän pahaisesta silmäviastaan huolimatta päässyt Siinaille. Kun kerran oli jo selvä ennakkotapauskin. Menihän Israelin yksisilmäinen ylipäällikkö Moshekin Suezille eikä siinä mitään lääkärintodistusta kyselty. Kuva Caj Bremer.
6. Paskarin Matti on Muhokselta, ja hänellä on täydellistä asiaa herra presidentille. - Ei kai sitä Lapin-Maggaa akkoineen tänä vuonna itsenäisyysjuhliin kutsuta; tultaisiin mekin, Sohvi ja minä. Ja siitä maidon hinnasta, herra presidentti, älkää nyt vielä korottako, kun meidän lehmä on tällä siunaaman hetkellä ummessa. Kuva Caj Bremer.
7. Eva Perander on Lilla Teaternin loistava komedienne ja revyytähti oikein kansainväliseen tyyliin. Punahilkassa hän saa pitää hyvänlaista kiirettä ehtiäkseen häistä läksiäisiin eli muuntautuakseen Pelle Vissin Hertaksi, marmattavaksi isoäidiksi, railakaspuheiseksi hesalaispimuksi, laiskaksi lapsenvahdiksi ja Eartha Kittiksi. Kuva Caj Bremer.
8. Isoäiti Perander riemastuneen hirhehisesti: - Viimeksi kun olin kävelemässä hautausmaalla, tapasin vanhan, hyvän ystäväni Josefinan. Se on ainakin yhdeksänkymmenenkahden vuoden ikäinen ja sen vuoksi minä sanoin, että ei sinun nyt enää kannata välillä kotiin mennä, Josefina. Kuva Caj Bremer.
9. Pimu Bönski epäilee vahvasti ettei Susi olekaan oikein stärä hai, kun se puhuu niin kummia. - Sanoiksä kiva? Eihä tää ny historiallinen draama o. Kiva sanottiin Lönnrotin aikaan. Nysseon vänkä tai himo tai kliffa. Kuva Caj Bremer.
10. Siivoojaveteraani Ulfsson: - Jestas kun tässä teatterissa on likaista. Johtuu kai kaikesta synnistä ja paheellisuudesta, jota ne joka ilta näyttelevät. Katsokaa nyt Ruotsalaista tiatteriakin. Sehän on ihan musta ulkoakin. Kuva Caj Bremer.
11. Ahdasta kuin Pielaveden kirkossa on Lilla Teaternin näyttämönpuolella, jossa pari neliötä niukasti riittää viiden hengen työtilaksi. Kuva Caj Bremer.
12. Lasse Pöysti muuntumassa Matti Paskariksi kaikessa kiireessä. Auttavat kädet ovat tarpeen, sillä the show must go on - ja vilkkaasti. Kuva Caj Bremer.
13. Satusetä Bez - toimittaja Benedict Zilliacus - on kuulemma kasvattanut itselleen parran ensinnäkin siksi, että Grimmin veljesten perinne säilyisi ja toisekseen, koska hän haluaa todistaa olevansa erinomaisen kiltti ja sävyisä henkilö; parta kun ei pahoille verso. Kuva Caj Bremer.
14. Aina hurjaan loppuun saakka ovat Vivica Bandler ja Erna Tauro pitäneet lankoja - ohjauksen silkkinyörejä ja pianon teräskieliä - käsissään. Sitten tuli huokaus ja hymy. Tältä illalta. Mutta miltähän he näyttävät sadannenyhdeksännenkymmenennenyhdeksännen esityksen jälkeen. Kuva Caj Bremer.

Mary A. Wuorio
Satuja saamarin ruotsiksi.
Syvämieliset ihmiset väittävät, että puute on keksintöjen isä. Enkä minä millään halua väittää vastaan. sillä epäilen, että kunnolla leukaperiä levittävän ärsytyksen puute on pannut nimimerkki Bezin keksimään isyystaipumuksensa niin että Helsingin Lilla Teatern - siellä puhutaan sitä saamarin ruotsia - on voinut kasvattaa esittelyikään perinteenpoikasen, joka viime vuonna meni Päin seiniä ja tänä vuonna kihahtaa oikopäätä Punahilkkaan. Tai Ponomarevan hattuun; miten vain haluatte.

Bez ja Vivica Bandler ovat ilmoittautuneet Grimmin veljesten kirjallisiksi perillisiksi ja perillisten tunnetusti epäkunnioittavaan tapaan he ovat sorvanneet sadun kiltistä Punahilkasta ja pahasta sudesta sellaiseen asuun, että eläinsuojeluviranomaisten olisi kiireellisesti puututtava asiaan. Vaikka susella tiettävästi onkin susen onni, minusta on vähän liian kovaa, että Susirukka oikeaoppisen ja kunniallisen kaivokuoleman sijasta karkotetaan pahojensa palkaksi Helsinkiin kokemaan aitosuomalaista, korjaan: aitoa suomalaista kieli-, politiikka-, alko- ja seurapiirisurkeutta. Koska kyseessä on ilmeinen henkinen julmuus olisi äkkiä asetettava komitea tutkimaan millaisiin toimenpiteisiin olisi ryhdyttävä jottei satapäinen helsinkiläisjoukko ilta toisensa jälkeen saisi ilmiääneensä osoittaa vahingoniloaan ulkomaalaiselle luontokappaleelle. Kansalaisten hillitön käyttäytyminen näet saattaa vaarantaa suhteita siihen suuntaan mistä sudet yleensä Suomenmaahan tulevat.

Muutenkin tämä uusittu Punahilkka on hyvin harmillinen. toi mieleeni Cajanderin Shakespeare-suomennokset. Tiedättehän, joka sivulla tähtiä ja alaviivoja, joissa todetaan: sanaleikki, ei voi kääntää. Vaan jääpähän samalla hankkimatta myllynkivi kaulan jatkoksi lapsenmielisten turmelemisesta, sillä Bezin tarinassa alaviittaukset ovat kirjaimellisesti alaviittauksia.

Loppujen lopuksi on kai kuitenkin tunnustettava, että Lite i Rödluvan – se taas on sitä saamarin ruotsia – on niin lystikäs juttu ettei tasavallassa ole moista koettu sen koommin kun kuningashanke meni farssiksi.

Viikkosanomat 8.2.1957 No 6. Isonna!

Uusin - Linkit joka etusivulle - Haku - 10 v! - Ilmoitukset - Viikkosanomat-blogi

Simopekka Nortamo
Lähtö
1. Kenraalien kantamana on presidentti Paasikiven arkku siirtynyt alas portaita . nyt se nostetaan hautausautoon ja matka alkaa. Kuva Caj Bremer.
2. Puolison ja omaisten jälkeen seuraavat saattojoukossa viralliset vieraat - ensimmäisenä tasavallan presidentti adjutantteineen - joiden katseet vakavina tähyävät autoon nousevan arkun suuntaan. Presidentin takana on suurlähettiläs Lebedev ja Neuvostoliitosta hautajaisiin saapunut valtuuskunta. Yläportaalla suruasuinen rouva Gerda Ryti ja oikealla rouva Signe Relander. Kuva Caj Bremer.
3. Nuoret ylioppilaat ja asevelvolliset ovat tuoneet kirkosta seppeleet ja muodostavat kunniakujan arkun laskeutuessa alas Suurkirkon portaita sotilasrumpujen kumistessa taustamusiikkia. Kuva Caj Bremer.

Pirkko Greis
Siunaus
4. Syvän hiljaisuuden vallitessa laskettiin aamupäivän kuluessa seppeleet mustaan samettiin verhotun katafalkin ympärille. Kuva Caj Bremer.
5. Neuvostoliiton valtuuskunnan jäsenet istuivat kirkossa alttarin vasemmalla puolen suurlähettiläs ja rouva Lebedevin seurassa. Kuva Caj Bremer.
6. Hämäläis-osakunnan ylioppilaat kantoivat inspehtorin ja kuraattorin johdolla kunniajäsenensä J. K. Paasikiven arkkua matkan pään lähestyessä. Kuva Caj Bremer.
7. Tasavallan presidentti ja rouva Kekkonen toivat valkean neilikkaseppeleensä arkulle. Ylimpänä arkun juurella lepäsi rouva Paasikiven ruusuvihko. Kuva Caj Bremer.
8. Raskain askelin rouva Paasikivi seurasi puolisonsa viimeistä matkaa Hietaniemen valkolakkisten ylioppilaitten soihtuvartion reunustamalla tiellä. Kuva Caj Bremer.

Hautaus
9. Hämärä on jo ehtimyt pimeäksi, kun arkku lasketaan hautaan. Rouva Alli Paasikivi ja piispa E. G. Gulin. Kuva Caj Bremer.
10. Rouva Paasikiven tukena olivat hänen syvän surunsa hetkellä läheiset vanhat ystävät. Piispatar Gulin seisoi hänen vieressään hautauksen ajan Hietaniemessä. Kuva Caj Bremer.
11. Suomen lippu oli poistettu arkun kannelta, kun se lähestyi määränpäätään. Kantajina olivat presidentti Paasikiven ystävät, omaiset ja läheiset työtoverit. Kuva Caj Bremer.
12. Suruharsoon verhotut liput tervehtivät viimeisen kerran entistä presidenttiä, kun arkku laskettiin havujen ja kukkien reunustamaan hautaan. Kuva Caj Bremer.

Viikkosanomat 4.1.1957 No 1, Isonna!

Lappeenranta: Sekatyömiesten eli työttömyyden kaupunki
8. Yli viisisataa miestä on tänäkin talvena ehtinyt tältä työnvälitystoimiston yleisötuolilta työttömyyskortistoon ja edelleen työllisyys- tai työttömyystöihin. Kuva: Viikkosanomat/Nortamo.
9. Lappeenrannan keskusta on uutta ja kaunista - mutta heti näiden etualalla näkyvien siistien rakennustwen takana levittäytyy suorastaan kurja hökkelikylä - köyhyyden ja työttömyyden valtakunta. Kuva: Viikkosanomat/Nortamo.
10. Kortistoon pyrkijän täytyy olla "ilmeisesti julkisin varoin järjestettävän työn tarpeessa", joten työasioista neuvoteltaessa komea turkki ei ole paras mahdollinen asu eikä herätä juuri luottamusta työnhakijaan. Kuva: Viikkosanomat/Nortamo.

Lyhyen tähtäimen työttömyystöitä: viemärinkaivuuta ja metsänsiivousta

11. Naistyöttömyys on Lappeenrannassa hoidettu metsänsiivoustöillä. Lumen alta kuokkivat naiset vesoja juurineen puhdistaen tien varren metsiä. Kuva: Viikkosanomat/Nortamo.
12. Rouva Elvi Homppi, kolmen pojan äiti ja miehestään eronnut on kortiston kautta joutunut metsänpuhdistukseen. Kaksi pojista on jo töissä, nuorin käy kansakoulua. Kuva: Viikkosanomat/Nortamo.
13. Kahden miehen kahdentoista tunnin työn vaatii tämä kuoppa kivikovaksi jäätyneessä maassa. Kuva: Viikkosanomat/Nortamo.
14. Viemärimonttuja Lappeenrannan Kangaskadulla. Noin sata työtöntä on kaupungin viemäritöissä. Kuva: Viikkosanomat/Nortamo.

Siirtotyömaa: työttömyys mahdollistaa työvoiman joukkosiirrot
15.Lappeenrantalaiset merimiehet Aarne Hirvikallio, 23, ja Toivo Houni, 17, ovat vaihteen vuoksi ja aikansa huilattuaan lähteneet työttömyystöihin, luomaan yrtomaata Tarvon pikatien työmaalta. Kuva Kaj Bremer.
16 ja 17. Vasemmalla Tarvon tietyömaan ajanmukainen ja siisti ruokala Koivuhovin majoitusalueella. Oikealla työmaan poliisi, 22 vuoden ikäinen konstaapeli Heino Mäki, jonka työnä on valvoa järjestystä etenkin tilipäivinä ja tarkistaa mahdolliset etsintäkuulutetut ja sakkolaiset, viimemainitut juumussakkoja etupääaaä. Kuvat Kaj Bremer.

Viikkosanomat 1.2.1957. No 5. Isonna!

Uusin - Linkit joka etusivulle - Haku - 10 v! - Ilmoitukset - Viikkosanomat-blogi

Viikkosanomat N:o 4
25 - 1 - 1957
Päätoimittaja
AATOS ERKKO

hyvä!
Lennonjohtaja Kurt Melander Turusta lähti erikoisluvalla noutamaan vaikeasti sairastunutta potilasta Kumlingesta ja selviytyi onnellisesti laskusta jäälle vaikka ainoana valaistuksena olivat lähitaloista kootut petromaxit.

alas!
Valtio on taas ikäänkuin huomaamatta kahmaissut taskuunsa pitkän pennin. Viime vuonna on palkkataso kohonnut markkamääräisesti melkoisesti, mutta verojen progressiivisuutta ei ole mitenkään lievennetty, joten veroprosentti on jokaisen kohdalla noussut, vaikka tulo ei rahan arvon laskettua olekaan noussut.

KANSIKUVAT
Jorma Poutasen värikuvat Lapin porosta ja etelän tytöstä.