N:o 2328 - Lauantai, Tapaninpäivä 2020-12-26
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999 -
Vuosikerta 22 - Päätoimittaja Pertti Manninen
Edellinen - Seuraava - Kaikki

Joulukuu 2020. Tapanina ajelulla 1.1.2020 alkaen vanhempaakin aika kauaksi taaksepäin vilkuillen.
Tässä Vladimir Putin, presidentti.


Keskiviikko 2020-01-01
Edellinen - Seuraava
22. vuosikerta!
N:o 2227

Kaikkiin 1999 alkaen

Presidenteillä eri käsitys. Niinistön mukaan amerikkalaiset eivät tule sijoittamaan keskimatkan ohjuksia Eurooppaan, Putin ei ollut tietoinen tällaisesta lupauksesta.
"Presidentti Vladimir Putin: ”En ole toki kuullut siitä, että amerikkalaiset lupaisivat olla sijoittamatta keskimatkan ohjuksia Eurooppaan. Jos niin on, niin hyvä juttu.”
Lue!

Nettisanomat-perhe. TOP 10.
nettisanomat.com
viikkosanomat.fi
sanomanetti.fi
12.fi
hs27.com
helkingin
sanomat.com
viikko.fi
sanomapark.fi
kuvasanomat.fi
sanomatori.fi

20 vuotta sitten. 1999. Heinäkuu. Kettunen ralliradan takuumiehenä. Lue!

10 vuotta sitten. 2009. Heinäkuu. Asianajajan tekaistu kirje. Lue!

Nyt. 2019. Heinäkuu. Kansallis-
maiseman tuho Helsingissä. Lue!

20 vuotta sitten 1999. Elokuu. Mika Häkkinen - elävä tupakkamainos. Lue!

10 vuotta sitten
2009. Elokuu. Jyrki Katainen: "Afganistanin murheet ovat Suomen huolia". Lue!

10 vuotta sitten 2009. Heinäkuu. Nro 1000, Asianajajan tekaistu kirje. Lue!

NYT! 2019. Elokuu. Presidenteillä Niinistö ja Putin eri käsitys keskimatkan ohjusten sijoittamisesta Eurooppaan. Lue!


20 vuotta sitten. 1999. Heinäkuu. Kettunen ralliradan takuumiehenä. Lue!
10 vuotta sitten. 2009. Heinäkuu. Asianajajan tekaistu kirje. Lue!
Nyt. 2019. Heinäkuu. Kansallismaiseman tuho Helsingissä. Lue!

 


le Capitaine Nemo et la ville sous-marine
Sanomisen ja julkaisemisen vapautta vuodesta 1999.
Joka torstai.

nettisanomat.com
torstaina 4. tammikuuta 2001, lisäykset päivittäin tarvittaessa.

Oletko tyytyväinen presidentin uudenvuoden puheeseen?

etusivu 04.01.2001 - tasavallan presidentin uudenvuoden puhe vuodenaikojen ja ihmisten kuvittamana
le Capitaine Nemo et la ville sous-marine
viime aikoina.
lahjoita ruokaa!
ilmoita ilmaiseksi!



Tasavallan presidentti Tarja Halosen uudenvuodenpuhe 
1.1.2001

Vuosituhannen vaihtuminen lisäsi keskustelua elämämme arvoista. Moni tuttuna ja turvallisena pidetty asia on muuttunut. Se on koskenut myös meitä suomalaisia. Olemme selvinneet lamasta kansakuntana, mutta sen vaikutukset tuntuvat vielä monen ihmisen arkipäivässä.

Jokaiseen kotiin jaettiin juuri päättyneen vuoden aikana uusi perustuslaki ja katekismus. Näissä molemmissa on meille kaikille tärkeä viesti. Meillä on vastuu lähimmäisistämme.

Tästä on hyvä muistuttaa nyt, kun ihmisellä on aikaisempaa enemmän oikeus ja velvollisuuskin päättää omista asioistaan.

Uutta perustuslakia valmisteltaessa suurin mielenkiinto kohdistui tasavallan presidentin, eduskunnan ja valtioneuvoston välisiin toimivaltasuhteisiin. Uuden perustuslain voimaantulo ja presidentin virkaanastuminen samanaikaisesti ovat sitten jatkaneet tätä kiinnostusta.

Mielestäni nyt on aika kohdistaa huomiota myös kansalaisten perusoikeuksien parempaan toteutumiseen. Uusi perustuslaki kannustaa meitä kansanvallan, ihmisten tasa-arvon ja yhteiskunnan oikeudenmukaisuuden edistämiseen.

Vapauksien ja vastuun on oltava tasapainossa. Tasa-arvo ja vapaus yhdessä luovat edellytykset oikeudenmukaisuudelle. Ilman tasa-arvoa vapaudesta voi tulla vahvemman oikeutta.

Globalisaatioon ja markkinatalouteen kuuluva kilpailu on tärkeää, mutta se synnyttää helposti eriarvoisuutta. Tähän eriarvoisuuteen meidän on puututtava poliittisella tahdolla.

Demokratian perusta on ihmisten tasavertaisuus. Enemmistö voi tehdä kaikkia sitovia päätöksiä. Enemmistön velvollisuutena on huolehtia vähemmistönkin oikeuksien kunnioittamisesta.

Maailma on aikaisempaa avoimempi ja me olemme entistä riippuvaisempia toinen toisistamme. Muuttoliike Suomesta ja Suomeen jatkuu. Yhteiskuntamme muuttuu ja kulttuurillinen monimuotoisuus lisääntyy.

Mekin muutumme. Samalla opimme kuitenkin arvostamaan omaa kulttuurillista ainutlaatuisuuttamme. Jokaisella on oikeus olla ylpeä kulttuuristaan, mutta suoda se myös toiselle.

Sen sijaan olen erittäin huolestunut kuluneen vuoden aikana tulleista viesteistä, jotka kertovat kasvaneesta suvaitsemattomuudesta ja taipumuksesta ratkaista väkivallalla esiintyneitä ongelmia.

Suuret otsikot ovat vain jäävuoren huippu. Vain murto-osa yhteenotoista tulee viranomaisten tietoon. Väkivaltaa ei tule hyväksyä missään muodossa.

Meidän kaikkien on syytä kantaa vastuuta tästä kehityksestä. Suurin haaste ei kuitenkaan ole suvaitsemattomat ihmiset, joita on onneksi vähän.

Ratkaisun avain olemme me - suuri enemmistö. Meidän tulee puolustaa syrjinnän kohteeksi joutunutta lähimmäistämme ja vastustaa rasismia. Suvaitsevaisuus ei vallitse itsestään, vaan siihen tarvitaan jokaista meistä.

Suomen kansantalouden kehitys on viimeisten vuosien aikana ollut myönteistä, jopa huimaa. Samanaikaisesti hallitus on kiinnittänyt erityistä huomiota työllisyyteen ja se onkin parantunut hyvin.

Me suomalaiset olemme hyödyntäneet osaamistamme ja useilla aloilla siirtyneet jopa tiennäyttäjiksi. Markkinat ovat olleet meille entistä avoimemmat, mutta kilpailu on tullut samalla rajummaksi.

Tärkeä tekijä kilpailukyvyllemme on ollut maamme poliittinen ja sosiaalinen vakaus. Joulukuussa aikaansaatu tulopoliittinen ratkaisu oli tästä hyvä esimerkki.

Taito toimia yhdessä on tehnyt meistä kansakuntana kilpailukykyisen ja auttanut niin yksityisiä ihmisiä kuin yrityksiäkin selviytymään ja menestymään. Meidän pitää olla sitkeitä ja kauaskatseisia.

Hyvistä tuloksista huolimatta Suomella on myös haasteita. Talouskasvu ja hyvinvointi on jaettava sosiaalisesti ja alueellisesti oikeudenmukaisesti.

Näin sijoitamme sekä yhteiseen tulevaisuuteemme että kunnioitamme vanhempien sukupolvien perintöä ja ponnisteluja. Se on hyvinvointimme elinehto.

Hyvinvointimme perustekijöitä on myös koulutusjärjestelmämme. Olemme viime vuosina tehneet uudistuksia, joiden tarkoituksena on varmistaa niin nuorille kuin aikuisille tulevaisuuden edellyttämät tiedot ja taidot.

Esiopetus ja ammattikorkeakoulut ovat näkyvin osa, mutta paljon muutakin on tehty. Tuoreen kansainvälisen vertailun mukaan suomalaisten nuorten osaaminen matematiikan ja luonnontieteiden alalla on korkeaa kansainvälistä tasoa.

Toisaalta äidinkielen taidoissa on todettu tarvetta kohottaa oppimistuloksia. Äidinkieli on tärkein väline, kun opitaan uutta.

Opetukselle, tieteelle ja tutkimukselle on varattava riittävät voimavarat voidaksemme hyödyntää kansakunnan kaikki kyvyt. Hallituksen ja eduskunnan ponnistelut tämän saavuttamiseksi ansaitsevat täyden tukemme.

Suomalainen on perinteisesti arvostanut työtä ja ahkeruutta. Tämä korostui entisestään viime vuosikymmenen laman ja suurtyöttömyyden aikana. Mahdollisuus tehdä työtä kuuluu hyvään elämään.

Työ ei kuitenkaan jakaudu maassamme oikeudenmukaisesti. Toiset tekevät työtä uupumukseen saakka, kun taas toisilla ei ole riittävästi työtä edes välttämättömän toimeentulonsa turvaamiseksi.

Työttömyyden vähentäminen, työllisyysasteen nostaminen ja työelämän laadun parantaminen ovat edelleenkin yhteiskuntapolitiikkamme keskeisiä tavoitteita.

Työssäjaksamiseen on kiinnitettävä entistä enemmän huomiota. Ihmisen uupuminen ei tunnu vain työssä, vaan seuraa häntä myös kotiin. Taloudellisuuden ja tehokkuuden ylikorostamisessa ihminen on vaarassa syrjäytyä. Tällaisen kehityksen ei pidä kuulua suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuuteen.

Menestyksestämme saamme kiittää sekä ahkeraa työntekijää että yrittäjää. Yhteiskunnan rakenteita on kehitettävä yrittämistä kannustaviksi. Suurten vientiyritysten merkitys Suomen kansantaloudelle on tunnettu. Vastaavasti pienet ja keskisuuret yritykset ovat tärkeitä työllisyyden vuoksi.

Toivon, että pystymme rohkaisemaan erityisesti naisia ryhtymään entistä useammin yrittäjiksi. Heidän osaamistaan tarvitaan.

Suomen suhteet naapurimaihimme ovat erinomaiset. Koin tämän voimakkaasti viime vuoden aikana tekemilläni valtio- ja virallisilla vierailuilla. Tunnemme edelleen kuuluvamme pohjoismaiseen perheeseen. Arvomme ovat samanlaiset, vaikka käytännön ratkaisut saattavat vaihdella.

Pohjoismaiselle hyvinvointiyhteiskunta-ajattelulle löytyy kansainvälistä kiinnostusta ja meidän kannattaa toimia yhdessä sen edistämiseksi. Baltian maiden ja pohjoismaiden yhteistyö on tiivistynyt. Kaikilla osapuolilla on halu vahvistaa tätä kehitystä.

Viro, Latvia ja Liettua ovat edistyneet hyvin valmistautumisessaan Euroopan unionin jäsenyyteen. Suomi tukee Baltian maita tässä prosessissa.

Suomen ja Venäjän diplomaattisten suhteiden solmimisesta tuli eilen kuluneeksi 80 vuotta. Maidemme väliset suhteet ovat kokeneet erilaisia vaiheita. Totesimme keskusteluissa Venäjän presidentti Vladimir Putinin kanssa viime viikolla, että maidemme väliset suhteet ovat nyt erinomaiset.

Venäjän merkitys Suomelle tärkeänä kumppanina on säilynyt. Venäjällä on voimakas halu kehittyä eurooppalaisena valtiona. Kehitys Venäjän yhteiskunnan eri osa-alueilla ei ole ollut yhdenmukaista, vaan sekä vauhti että suunta on vaihdellut. Tämä on mielestäni luonnollista nyt, kun tämä suuri maa on uuden etsinnässä.

Vastuu Venäjän kehittymisestä on heillä itsellään, mutta me muut voimme tukea oikeana pitämäämme kehitystä ja helpottaa Venäjän integroitumista muuhun Eurooppaan.

Euroopan unionin jäsenmaiden hallitusten välinen konferenssi saatettiin päätökseen joulukuussa Nizzan huippukokouksessa. Yhteistyön ongelmia ja haasteita on pohdittu varsin avoimesti. Mielestäni on hyvä muistuttaa siitä, että konferenssi onnistui perustavoitteessaan; Euroopan unioni on nyt valmis ottamaan uusia jäseniä vastaan.

Euroopan unionin laajentuminen voi hyvin merkittävällä tavalla lisätä vakautta ja hyvinvointia Euroopassa. Jäsenyysneuvottelut ovat tulossa vaativimpaan vaiheeseensa. Nyt on erittäin tärkeätä, että unioni, sen jäsenvaltiot ja hakijamaat osoittavat halua yhteisen Euroopan rakentamiseen.

Unionin poliittisen ja taloudellisen integraation syventäminen vaatii edelleen paljon työtä. Euroopan unionin menestys voi pitkällä aikavälillä perustua ainoastaan sen kykyyn parantaa ihmisten arkea. Unionin on omalla toiminnallaan hankittava ja säilytettävä kansalaisten tuki ja luottamus.

Ruotsi on tänään vastaanottanut Euroopan unionin puheenjohtajuuden. Haluan ilmaista naapurimaallemme vilpittömän tuen ja menestyksen toivotuksen tässä vaativassa tehtävässä.

Balkanilla on otettu uusi askel rauhan suuntaan. Jugoslavian liittotasavallan presidentin- ja parlamenttivaalit syyskuussa johtivat demokratisoitumisprosessiin, joka jatkui Serbian tasavallan parlamenttivaaleissa joulun alla. Jugoslavian orastava demokratia on edelleen hauras ja sen vahvistaminen vaatii paljon työtä sekä Euroopan unionin että muun kansainvälisen yhteisön tuella.

Syyskuun alussa minulla oli kunnia toimia Yhdistyneiden kansakuntien vuosituhannen huippukokouksen puheenjohtajana yhdessä Namibian presidentin kanssa. Kuulimme maailman kansojen edustajien arvioita yhteisestä tulevaisuudestamme.

Suurimpia huolista on edelleen köyhyys. Osalla maailmaa on nyt paremmat elinolosuhteet kuin koskaan aikaisemmin. Miljoonat ihmiset elävät kuitenkin edelleen toivottomassa köyhyydessä.

Vuosituhannen huippukokous asetti maailmanlaajuiseksi tavoitteeksi köyhyydessä elävien suhteellisen määrän puolittamisen 15 vuodessa. Tähän haasteeseen vastaaminen on mahdollista mutta se vaatii vahvaa maailmanlaajuista yhteisvastuuta.

Samaa vastuuta meidän on osoitettava myös ympäröivästä luonnostamme. Tavoitteita ei saavuteta sanoilla vaan teoilla. Pienilläkin.Toivon tämän olevan mielessä tehdessämme lupauksia alkaneelle vuodelle.

Lopuksi haluan omasta ja puolisoni puolesta kiittää kaikkia kansalaisia lukuisista yhteydenotoista, joita olemme saaneet kuluneen vuoden aikana. Tukenne ja kiinnostuksenne yhteisten asioiden hoitoon on ollut tärkeää.

Toivotan kaikille hyvää alkavaa vuotta. Tehkäämme vuodesta 2001 aidosti yhteisen vastuun vuosi.


Tasavallan presidentin uudenvuodenpuhe 1.1.2001





  Kuvannut Pertti Manninen
Helsingissä, Jyväskylässä ja Laukaassa
 
 

http://www.nettisanomat.com/
2001/01/04/etusivu.htm

Tekstin kokoa suurennettu 01.01.2020.
 


Nettisanomat
Viikkosanomat

Sanomanetti
Kuvasanomat
Sanomatori
Härkää sarvista 
12.fi

 

Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat- blogi  


 

ETUSIVULLE!
VIIKKO.fi - 2020/12/26 - N:o 2328 - Tapanina ajelulla 1.1.2020 alkaen vanhempaakin aika kauaksi taaksepäin vilkuillen. - Kuva. Joosef on ostanut pojalta aasin, jolla lähtee Marian kanssa matkalle. - Epätäydellinen maailma. 25.12.2020 8:00 Puheentunnistus. - Lidl antoi työntekijöilleen joulupäivän vapaaksi. Etusivun ilmoitus. - Kuva. Aattona naakkaparvi tervehtii kulkijaa. - Epätäydellinen maailma. 24.12.2020 17:00. Puheentunnistus. - Aamuhämärän kuva. - 20 vuotta sitten. Jouluna 2000 ei Betlehemissä ole rauhaa, eikä joulua. - Joulu. Kokoelmasta RAKASTA. - Muistoja.  "Tähtipojat". Vuonna 1958. - Pekka Haaviston luottamuksesta. - 20 vuotta sitten. Hannu Hautala: Kuvieni synty on edelleen luonnossa.. - Joulukuu 2020. Sotalaivat kalastuksen tukena. - Uhattiinko Ohisaloa? - Paljonko ihminen maata tarvitsee? Antti Herlin vältti rikossyytteen maakaupassa. Vain kaksi mediaa kertoi asiasta. YLE ja Viisykkönen. HS vaikeni kun olisi pitänyt kertoa omistajan asioista. - ”Kansa haluaa progressiivisen pääomaveron, Vanhanen torjuu.” .- Oliko Oodi-kirjasto onnenkantamoinen? Kirkkonummen uusitun pääkirjaston fiaskoita. Kansalaisten kommentit puolesta ja vastaan. - Verkkolehti Viisykkösen juttu. Kansanedustaja Harkimo, tupakkamannekiinista venäläisten mannekiiniksi - Suomen pankin pääjohtaja Olli Rehn on huolissaan. - Maskeista ja välissä hiukan Oodi- arkkitehtien fiaskosta Kirkkonummen uuden pääkirjaston suunnittelussa! - Sanna Marinin dramaattiset 2 tuntia. - "Pääministeri Sanna Marin luottaa - Saamelaisten kansallispäivä. Arkisto 2007. Yle:n kuvia. - Asianajaja Pekka Mononen, Asianajotoimisto Pekka Mononen Ky. Asianajajan tekaistu kirje. Pekka Mononen - Vuosisadan kuva: Sirkka Hämäläinen, Sauli Niinistö, Johnny Åkerholm. - SMILE from MODERN TIMES - "Förbjud atomvapnen". 1957 KUVA - etusivu - lauantai, tapaninpäivä 26.12.2020 - Kuvasanomat - Sanomatori - Viikkosanomat - Härkää sarvista - 12.fi -

N:o 2328 Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. Yhteys: nettisanomat @hotmail.com

Sivu 2020-12-26 ja 2020-12-28, nettiin 2020-12-28 10:43, linkkejä 2020-12-28.

parhaat uudet ... banneri 2018-07-31 alkaen.

 

Takasisulla:
2020. Helmikuu. Suomi voittaa aina?

Ja muita vanhempia kirjoituksia ja kuvia!

Takasivulle!


 

 

Sivun alkuun!

 

Nettisanomat.com-sivuston rinnakkaissivuina (20.01.2020-04.01.2021) nettiin torstaina 07.01.2021.