1999
Jääkö matkustajien etu aina toiseksi liikenne- keskusten rakentamisessa? Helsinki.
nettisanomat 21.10.1999.
Jääkö matkustajien etu aina toiseksi liikennekeskusten rakentamisessa?
Helsinki.
Linja-autoterminaali olisi voitu rakentaa rautatieaseman kylkeen, jos olisi haluttu.
Lyhyesti kävi näin: Vielä kymmenkunta vuotta sitten "mielipidevaikuttaja" Helsingin Sanomat oli sitä mieltä, että ratkaisu olisi hyvä. Mutta sitten astui kuvaan apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen, joka ryhtyi puuhaamaan kyseistä tonttia WTO:lle. (WTO on lyhennys World Trade Organization-nimestä.) Hän tarjosi WTO:lle tontin ostomahdollisuutta toimitalon rakentamiseksi tälle isolle organisaatiolle. Kun tämä tuli Sanoma Oy:n tietoon, niin WTO sivuutettiiin ja Sanoma Oy osti tontin ja rakensi sille jättiläislasitalon, joka ei Nykytaiteen museon "takana" ole Helsingin pohjoiseen suuntautuvan avaran näkymän katkaisija.
Näin unohtui Helsingissä linja-autoterminaalin siirto rautatieaseman viereen.
nettisanomat 21.10.1999.
http://www.nettisanomat.com/1999/10/21/n9912liikenne.htm
 Kuva ja teksti: Pertti Manninen. |
Eikö kukaan uskalla kertoa Helsingin Sanomille sen jääviydestä kirjoittaa Helsingin keskustan kaavoituksesta?
nettisanomat 16.12.1999.
Pertti Manninen:
Eikö kukaan uskalla kertoa Helsingin Sanomille sen jääviydestä kirjoittaa Helsingin keskustan kaavoituksesta?
Vastaus kysymykseen?
"Parasta mitä Sanoma-WSOY voisi tehdä olisi pitää kiinni optiostaan, maksaa ja jättää se käyttämättä ja rakentaa sille aukio, joka voitaisiin aivan hyvin nimetä myöhemmin Aatos Erkon aukioksi."
Vastaus kysymykseen?
nettisanomat 16.12.1999.
http://www.nettisanomat.com/1999/12/16/n9920helsinginsanomat.htm
 Kuva: Pertti Manninen. |
| |
Lue räikeä esimerkki joulukuun 16. päivän lehdestä!
Muut lehdet: Helsingin Sanomat:
3. pääkirjoitus. Torstaina 16. joulukuuta 1999.
SIVU A2.
"Kampin kaavamuutos paikallaan"
nettisanomat 16.12.1999.
Lue räikeä esimerkki joulukuun 16. päivän lehdestä!
Muut lehdet: Helsingin Sanomat:
3. pääkirjoitus. Torstaina 16. joulukuuta 1999.
SIVU A2.
"Kampin kaavamuutos paikallaan
HELSINGIN keskustan suurin yhtenäinen rakennuskohde Kampin terminaalialue ei täytykään ihan niin massssiviseksi kuin valtuuston viime keväänä hyväksymä asemakaava esittää. Fredrikinkadun varrelle suunniteltu 6-kerroksinen rakennus aiotaan madaltaa vain yksikerroksiseksi. Niin Tennispalatsin edusta saa eteläåäätyynsä lisää avaruutta.
Muutos on tärkeä koko Kampin uuden keskustan ilmeelle. Se aiotaan rakentaa niin täyteen, että pienikin kevennys rakennusmassoissa on tervetullut. Nyt hylättäväksi esitettävän toimistotalon rakennusoikeus siirretään Fredrikinkadun länsipuolelle Kampin metroaseman tontille. Yleisön nähtävillä olevan kaavaluonnoksen mukaan sille on tarkoitus rakentaa viereisen Autotalon korkuinen toimistotalo.
Fredrikinkadun länsipuoli jäi Kampin terminaalialueen kaavoituksen ulkopuolelle. Tennispalatsia ja nykyistä bussikenttää uudistettaessa on syytä katsoa myös ympärilleen. Sähkötalo, Autotalo ja Kampin metroasema ovat oleellinen osa koko Kampin suunnittelualuetta. Siksi molempia kaava-alueita on tarkasteltava kokonaisuutena. Kaavaluonnoksen tarkoituksena on liittää Sähkö- ja Autotalon alueet osaksi Kampin uutta liikekeskustaa.
Kaksi uutta korkeaa liikerakennusta Fredrikinkadun molemmin puolin olisi jo liikaa. Oikea ratkaisu on jättää Kampintorin länsipäädystä näkymä Fredrikinkadulle ja siirtää jättirakennus nyt ehdotetulle paikalle. Autotalon ja Sähkötalon välinen tontti sopii siihen hyvin. Tontti olisikin aivan liian arvokas pelkästään Kampin metroaseman sisäänkäynniksi."
Muut lehdet: Helsingin Sanomat:
3. pääkirjoitus. Torstaina 16. joulukuuta 1999. SIVU A2
nettisanomat 16.12.1999.
http://www.nettisanomat.com/1999/12/16/n9920helsinginsanomat.htm
 Helsingin Sanomat 16.12.1999. |
|
Lue myös aikaisempi kirjoitus, jossa tietoja, kuinka Helsingin Sanomat onnistui saamaan nykyisen lasipalatsi-tonttinsa:
Jääkö matkustajien etu aina toiseksi liikennekeskusten rakentamisessa? Tarkastelussa Helsinki ja Jyväskylä.
|
Eikö kukaan uskalla kertoa Helsingin Sanomille sen jääviydestä kirjoittaa Helsingin keskustan kaavoituksesta?
nettisanomat 16.12.1999.
Pertti Manninen:
Eikö kukaan uskalla kertoa Helsingin Sanomille sen jääviydestä kirjoittaa Helsingin keskustan kaavoituksesta?
Vastaus kysymykseen?
Helsingin Sanomat antaa Ohjeitaan ja Mielipiteitään eräästä Helsingin keskeisestä kaavoituskohteesta Kampin alueella. Sinänsä pääkirjoituksessa olevat asiat ovat kannatettavia, koska niissä pyritään osoittamaan järjetön massiivirakentaminen kaupunkikuvan turmelijaksi.
Paljon pahaa on Kampissakin jo tehty ja tuhoamisen pysäyttäminen on ehkä jo liian myöhäistä.
Kuvaava esimerkki nykyisen menon hyväksymisestä on kirjoituksen loppulause: " Oikea ratkaisu on jättää Kampintorin länsipäädystä näkymä Fredrikinkadulle ja siirtää jättirakennus nyt ehdotetulle paikalle. Autotalon ja Sähkötalon välinen tontti sopii siihen hyvin.
Tontti olisikin aivan liian arvokas pelkästään Kampin metroaseman sisäänkäynniksi."
Tällä lauseella Helsingin Sanomat hyväksyy alueen bisnes-slummiutumisen eikä kiinnitä huomiota siihen, että alueen avaruus katoaa vääjäämättömästi. Matalaa tilaa jää liian vähän, jäljelle jää jonkunlainen "hornankattila" yksikerroksine rakennuksineen.
Lehti ei puutu ollenkaan joihinkin aikaisempiin päätöksiin, jotka nyt tuottavat satoa. Niihin kuuluu kaupunginjohtaja Pekka Korpisen Finnlines-Vuosaari-sotkut ja -lupaukset, joiden täyttäminen johtaa hirvittävään lopputulokseen.
Lehti itse selostaa toisessa jutussa järjetöntä option puolustamistaan, joka johtaa vielä herkemmän alueen, eduskunnan edessä olevan alueen lopulliseen tuhoamiseen ja täyttämiseen. Sinne lykätään konserttitaloa kahteen kerrokseen ja Sanoman laajennusta ja ties mitä.
Onko Sanoma-WSOY pistetty ansaan vai onko se mennyt sinne ahneuksissaan vapaaehtoisesti. Joka tapauksessa uusi rakennus ja vielä optiot sitovat Helsingin Sanomien kädet, niin että se on jäävi kirjoittamaan Helsingin keskustan kaava-asioista.
Peruuttamaton tulee tapahtumaan.
Parasta mitä Sanoma-WSOY voisi tehdä olisi pitää kiinni optiostaan, maksaa ja jättää se käyttämättä ja rakentaa sille aukio, joka voitaisiin aivan hyvin nimetä myöhemmin Aatos Erkon aukioksi.
Se oli todellinen kulttuuriteko, jota kiittelisivät useat suomalaiset sukupolvet ja jonka ansiosta varmasti jäisi Suomen historiaan.
nettisanomat.com 17. joulukuuta 1999 Pertti Manninen.
nettisanomat 16.12.1999.
http://www.nettisanomat.com/1999/12/16/n9920helsinginsanomat.htm
Kuva: Pertti Manninen. |
|
Pertti Manninen:
Eikö kukaan uskalla kertoa Helsingin Sanomille sen jääviydestä kirjoittaa Helsingin keskustan kaavoituksesta?
Vastaus kysymykseen?
" Parasta mitä Sanoma-WSOY voisi tehdä olisi pitää kiinni optiostaan, maksaa ja jättää se käyttämättä ja rakentaa sille aukio, joka voitaisiin aivan hyvin nimetä myöhemmin Aatos Erkon aukioksi."
Vastaus kysymykseen?
|
Lue räikeä esimerkki joulukuun 16. päivän lehdestä!
Muut lehdet: Helsingin Sanomat:
Kaupunki. Torstaina 16. joulukuuta 1999. SIVU B3.
"Helsingin valtuusto jatkoi Sanoma-WSOY:n tonttivarausta"
nettisanomat 16.12.1999.
Lue räikeä esimerkki joulukuun 16. päivän lehdestä!
Muut lehdet: Helsingin Sanomat:
Kaupunki. Torstaina 16. joulukuuta 1999. SIVU B3.
"Helsingin valtuusto jatkoi Sanoma-WSOY:n tonttivarausta
ANNA-LEENA PYYKKÖNEN
PASI TUOHIMAA
Helsingin Sanomat
Helsingin kaupunginvaltuusto hyväksyi keskustelun ja äänestyksen jälkeen Sanoma-WSOY:n Kampin-Töölönlahden alueen tonttivarauksen jatkamisen kolmella vuodella.
Valtuutettu Jorma Hentilä (vas) esitti toivomusponnen, jonka mukaan kaupunginhallituksen pitäisi selvittää optiotontin sijoittamiselle Kampin-Töölönlahden alueen lisäksi muita vaihtoehtoja. Valtuusto ei hyväksynyt Hentilän pontta. Sen puolesta äänesti 26 ja vastaan kolme. Tyhjiä ääniä annettiin kuitenkin 55, joten puoltoäänet eivät riittäneet.
Valtuustolähteiden mukaan kaupunki olisi jo tarjonnut Sanoma-WSOY:lle tonttia Ruoholahdesta tai Pasilasta, mutta ne eivät ole kelvanneet yhtiölle. Nyt näyttää siltä, että ainoat sopimuksen mukaiset toimistotontit sijaitsevat Töölönlahdella radan varrella.
Hentilän lisäksi monet muut valtuutetut pitivät option antamista silloiselle Sanoma Osakeyhtiölle virheenä. Sopimusta ei kuitenkaan haluttu rikkoa, koska se antaisi yritysmaailmalle huonon kuvan kaupungista sopimuskumppanina.
Myös apulaiskaupunginjohtaja Pekka Korpinen (sd) sanoi, ettei näköpiirissä ole seikkoja, joiden takia kaupungin pitäisi tärvellä maineensa ja sopimus Sanoma-WSOY:n kanssa. Hän muistutti, että optio tehtiin aivan toisissa olosuhteissa kuin nyt ovat. Silloin rakentaminen oli täysin kuollut kaupungista.
Olli Salin (Muutos 99) aprikoi, voisiko sopimusta muuttaa sillä perusteella, että sen teki aikoinaan Sanoma Osakeyhtiö. "Nyt oikeushenkilö on toinen, Sanoma-WSOY."
Tuomo Markelin (nuors) kysyi Korpiselta, onko etuosto-oikeutta pakko jatkaa?
Korpinen ei tiennyt koituisiko sopimuksen rikkomisesta taloudellisia vaikutuksia. Hän arveli Sanoma-WSOY:n olevan sellainen yritys, ettei se helposti riitauttaisi tällaisia asioita.
Minerva Krohn (vihr) ei pitänyt seitsemän vuotta sitten tehtyä sopimusta viisaana. "Sellaisten ei pitäisi antaa ohjata alueen kaavoitusta. Toivottavasti toinen Sanomatalo ei ole yhtä massiivinen kuin ensimmäinen."
Varaussopimus takaa yhtiölle etuosto-oikeuden toiseen tonttiin alueella. Uusi sopimus on voimassa 2002 loppuun. Tonttioptiosta sovittiin samassa kaupassa, jolla kaupunki myi nykyisen Sanomatalon tontin yhtiölle 1997. Esisopimus tehtiin seitsemän vuotta sitten.
Sopimus umpeutuu vuoden lopussa. Viivästyminen on johtunut Töölönlahden alueen keskeneräisestä kaavoituksesta. Kaupunki ei ole näin voinut tarjota yhtiölle tonttia sopimusaikana."
Muut lehdet: Helsingin Sanomat:
Kaupunki. Torstaina 16. joulukuuta 1999. SIVU B3.
nettisanomat 16.12.1999.
http://www.nettisanomat.com/1999/12/16/n9920helsinginsanomat.htm
Kuva: Pertti Manninen. |
Sanoma-WSOY:lle ehdotettiin tonttia Ruoholahdesta tai Pasilasta.
Seuraavasta Sanomatalosta toivottiin pienempikokoista.
Nämä väliotsikot eivät mahtuneet lehden paperiversioon, olivat netissä! |
|
Lue myös aikaisempi kirjoitus, jossa tietoja, kuinka Helsingin Sanomat onnistui saamaan nykyisen lasipalatsi-tonttinsa:
Jääkö matkustajien etu aina toiseksi liikennekeskusten rakentamisessa? Tarkastelussa Helsinki ja Jyväskylä.
http://www.nettisanomat.com/1999/10/21/n9912liikenne.htm
|
2000
Helsingin sanomat pakkoraossa.
Kaupunkikuvan turmeluksesta puhutaan kuiskaten!
nettisanomat 27.03.2000.
Helsingin sanomat pakkoraossa.
Kaupunkikuvan turmeluksesta puhutaan kuiskaten!
"tontille yltävät neljä rautatieraidetta sen sijaan vaikuttavat alimpien kerrosten suunnitteluun. Osa rakennuksesta voisi sijaita niiden yläpuolella."
Helsingin Sanomat torstaina 23. maaliskuuta 2000
Sanoma Oy:llä on optionsa kaupunkikuvan turmelemiseen nykyisen mammuttinsa lisäksi.
Näin ollen viereen rakennettava aluksi hotelliksi kaavoitettu ja tarkoitettu rakennus on muuttumassa vähintään yhtä kammottavaksi liikerakennukseksi.
Kuiskaten Helsingin Sanomat uskaltaa kirjoituksesssaan torstaina 23. maaliskuuta 2000 lausua, että "tontille yltävät neljä rautatieraidetta sen sijaan vaikuttavat alimpien kerrosten suunnitteluun. Osa rakennuksesta voisi sijaita niiden yläpuolella."
nettisanomat.com
ma 27.03.00, pertti manninen.
nettisanomat 27.03.2000.
http://www.nettisanomat.com/2000/03/23/etusivu.htm
 Moto Guzzi, tyttö ja puhelin. Kuvasarja: Pertti Manninen.
|
2002
Kansallismaisema vuonna 2010?
Kohtaako junalla pääkaupunkiin tuleva tällaisen maiseman 2010?
nettisanomat
14.03.2002.
Kansallismaisema vuonna 2010?
Kohtaako junalla pääkaupunkiin tuleva tällaisen maiseman 2010? Taustalla pilkottavat Sanomatalo ja Eduskuntatalo.
14.03.02 Pertti Manninen, nettisanomat.com
Kuvannut ja kuvitellut Pertti Manninen  |
Raha ratkaisee!
nettisanomat
14.03.2002.
Raha ratkaisee!
Rakentamisessa on kysymys niin suurista taloudellisista arvoista, että niihin osallistuminen houkuttelee. Löytyipä lopulta sukupolvi, joka haluaa pistää lihoiksi Helsingin, maan pääkaupungin, kansallismaiseman. Avara näkymä katkaistaan erilaisilla torneilla ja hyvä on!
Helsingin Sanomat - jäävi?
Helsingin Sanomat on yleisesti puoltanut uutta kaavaa. Joitakin yksityisiä painaviakin vastustuksia on julkaistu. Toisaalta toimitus on julkaissut myös pöyristyttäviä, tarkoitushakuisia lentokoneesta nähtyjä perspektiivikuvia, joissa suunniteltu rakentaminen näyttää hyvin vaatimattomalta.
Helsingin Sanomia julkaisee pörssiyhtiö SanomaWSOY. Pörssiyhtiön tehtävänä on tuottaa voittoa omistajilleen ja niinpä lehti on määrätietoisesti unohtanut, että yhtiöllä on optio yhteen uudesta tornista.
Jääviys on itse huomattava. Helsingin Sanomat ei ole huomannut.
Päinvastoin yhtiöltä palkkaa saavat himaset ja iltasanomaiset ovat repineet vaatteensa, kun ympäristöministeri Satu Hassi on määrännyt ministeriötään tutkimaan kaavan syntyvaiheita. SanomaWSOY:n palvelijat ilmoittavat syvän huolestumisensa siitä, että jos kaavaa ei toteuteta, niin valtiolle aiheutuu tästä suuria kuluja.
And so what?
Kyllä Suomessa ja Helsingissäkin maata ja ilmaa riittää ilman että kansallismaisema tuhotaan.
Pertti Manninen, nettisanomat.com 14.03.2002.
nettisanomat 14.03.2002.
http://www.nettisanomat.com/2002/03/14/kansallismaisema.htm
|
2004
Vallan väärinkäyttöä. Kaksi esimerkkiä, kuinka Helsingin Sanomat käyttää valtaansa väärin.
nettisanomat
15.04.2004.
Vallan väärinkäyttöä. Kaksi esimerkkiä, kuinka Helsingin Sanomat käyttää valtaansa väärin.
Esimerkki 1. & Esimerkki 2. & Loppukommentti.
Esimerkki 1. Oma lehmä ojassa eli jääviys kirjoittaa Helsingin keskustan kaavoittamisesta.  |
”Esteet poistuivat Helsingin Töölönlahden rakentamiselta”. Helsingin Sanomat tiistaina 30. maaliskuuta 2004.
nettisanomat
15.04.2004.
”Esteet poistuivat Helsingin Töölönlahden rakentamiselta”. Helsingin Sanomat tiistaina 30. maaliskuuta 2004.
Näennäisen selostavassa uutisessa Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksestä hylätä asemakaavasta tehdyt valitukset, lehti unohtaa kertoa, että sen tai sen julkaisijan SanomaWSOY:n intressit ovat sekoittuneet asiaan mitä syvimmällä tasolla. Helsingin Sanomat on joskus vuosia sitten onnistunut neuvottelemaan epämääräisissä olosuhteissa epämääräisiltä virkamiehiltä, ehkä myös päättäjiltä, option lisärakentamisesta tälle alueelle. Option mukaan lisärakennus olisi yhtä suuri kuin nykyinen Sanomatalo. Uutisessa tästä optiosta ei kerrota yhtään mitään.
Lehti on vuosikausia vähätellyt 1800-luvulta peräisin olevien punatiilisten makasiinien kaupunkikuvallista merkitystä ja ei ole juuri kertonut uutisissaan, että sillä on mitä syvin oma intressi asiassa. Tällainen uutisointi on vallan väärinkäyttöä ja lukijoittensa, siis viime kädessä lehteä ylläpitävien Helsingin asukkaiden, iljettävää halveksimista ja tiedotusmotissa pitämistä.
Uutisen vieressä on toimittaja Olli Pohjanpalon kommentti-puheenvuoroksi naamioitu uutinen: ”Kaupungilla ei ole enää tontteja Kampin-Töölönlahden alueelta myydä, paitsi yksi Sanoma WSOY:lle.”
Lehden julkaisemasta edellä mainitusta jutusta ja edellä mainitusta kommentista, pääsee päätelmään. KAIKKI HELSINGIN KAUPUNGIN MÄÄRÄYSVALLASSA OLEVA RAKENTAMINEN UHRATAAN PYHÄLLE LEHMÄLLE: SANOMAWSOY:LLE JA KAUPUNKILAISTEN KOVASTI HALUAMALLE UUDELLE KESKUSTAN PÄÄKIRJASTOLLE EI TILAA ENÄÄ LÖYDY!
Kokonaan toinen juttu on se, että pitääkö alueelle ylipäätään rakentaa yhtään mitään. Tulisiko kansallismaisema jättää koskemattomaksi historialliset makasiinit omalle alkuperäiselle paikalleen paikalleen jättäen ja tasoittaa paikalle vain aukio: Suomen tori.
nettisanomat 15.04.2004.
http://www.nettisanomat.com/2004/04/15/helsinginsanomatkaava.htm
|
Helsinki. Töölönlahden asemakaava. SanomaWSOY:n laajennus hankkimansa rakentamisoption mahdollistamana.
nettisanomat 15.04.2004.
Helsinki. Töölönlahden asemakaava. SanomaWSOY:n laajennus hankkimansa rakentamisoption mahdollistamana.
Korkeimman hallinto-oikeuden hyväksymät uudisrakennukset punaisella merkittyinä. Nettisanomat.com torstaina 15.04.2004.
nettisanomat 15.04.2004.
|
”Esteet poistuivat Helsingin Töölönlahden rakentamiselta”. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo. Tiistaina 30. maaliskuuta 2004.
nettisanomat
15.04.2004.
”Esteet poistuivat Helsingin Töölönlahden rakentamiselta”. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo. Tiistaina 30. maaliskuuta 2004.
"Töölönlahden alueen rakentamiselta poistuivat viimeisetkin kaavalliset esteet, kun korkein hallinto-oikeus hylkäsi kaikki asemakaavaan kohdistuneet valitukset.
Päätös tarkoittaa, että Töölönlahti on saanut ensimmäisen koko aluetta koskevan lainvoimaisen asemakaavansa sataan vuoteen. Pääosassa aluetta on ollut voimassa asemakaava vuodelta 1892.
Mistä päästä Töölönlahtea nyt aletaan rakentaa, kaupunkisuunnitteluviraston päällikkö Tuomas Rajajärvi?
"Uskoisin, että ensimmäinen mitä tapahtuu on, on Musiikkitalo."
...
Oikeuden päätös laukaisee käyntiin myös tonttineuvottelut kaupungin ja valtion kiinteistöjä hotavan Senaatti-kiinteistöjen kanssa. Sopia täytyy, mitkä radanvarteen sijoittuvista liike- ja toimistotonteista kuuluvat valtiolle ja mitkä kaupungille.
"Jako on ollut tekemättä, kun kaava on ollut prosessissa", Rajajärvi toteaa.
Johtaja Jorma Heinonen Senaatti-kiinteistöstä sanoo, että tontit eivät ole samanarvoisia. Satamarata vaikuttaa tonttien toteutusaikatauluun, ja siksi eteläisimmät tontit ovat parhaat.
"Tuskinpa me haluamme vain niitä tontteja, joita voidaan rakentaa vain satamaradan poistumisen jälkeen", Heinonen sanoo. Hänen mukaansa tontit pitää käytettävyyden mukaan jakaa taspuolisesti valtion ja kaupungin kesken.
Maapoliittisen sopimuksen mukaan kaupunki saa Kampin-Töölönlahden uudesta rakennusoikeudesta 62 prosenttia, valtio 38 prosenttia. Kaupungin kiintiö on lähes kokonaan mennyt Kampin puolelle, joten Töölönlahdelta se saa vain rippeitä.
Radanvarteen tulee toimisto- ja liikerakennuksia. Mitä valtio omiinsa sijoittaa, siihen valtiovarainministeriölläkin on sanansa sanottavana.
Korttelien paikat ja rakentamisen määrät on nyt vahvistettu, mutta Rajajärvi pitää mahdollisena, että kortteleille tehdään myöhemmin yksilölliset, hankelähtöiset asemakaavamuutokset.
"Kun realistinen hanke tulee, kaavaa joudutaan todennäköisesti tarkistamaan. Keskustassa on ollut periaate, että kaavat on tehty räätälikaavana."
Helsinki voi rahoittaa Töölönlahden rakentamista Kamppi-Töölönlahtirahastosta. Tontinmyyntituloilla kartutettavaa rahastoa käytetään lähinnä kunnallisteknisiin investointeihin.
Rahastossa oli vuodenvaihteessa 37 miljoonaa euroa. Nykyisin varat ohjataan Kamppiin, mutta vireillä oleva Sähkötalon tintinmyynti Helsingin Energialle tuottaa kaupungille 22 miljoonaa euroa vielä tänä vuonna, ja se raha voidaan ohjata Töölönlahdelle.
Poliittiset puolueet voivat halutessaan osoittaa jo ensi vuoden budjettiin rahaston varoja Töölölahden rakentamiseen.
...
Töölönlahden asemakaavan hyväksyi Helsingin kaupunginvaltuusto helmikuussa 2002. Kaavasta valittivat Helsingin hallinto-oikeuteen Helsingin kaupunginsuunnitteluseura, Kruunuhaan Asukasyhdistys ja Pro Töölönlahti-yhdistys.
Hallinto-oikeus hylkäsi valitiukset ja korkein hallinto-oikeus piti päätöksen voimassa."
”Esteet poistuivat Helsingin Töölönlahden rakentamiselta”. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Olli Pohjanpalo. Tiistaina 30. maaliskuuta 2004.
nettisanomat 15.04.2004.
http://www.nettisanomat.com/2004/04/15/helsinginsanomatkaava.htm |
| Helsingin Sanomat. Tiistaina 30. maaliskuuta 2004. Kommentti. Olli Pohjanpalo. Esteet poistuivat, hidasteet jäivät.
Helsingin Sanomat. Tiistaina 30. maaliskuuta 2004. Kommentti. Olli Pohjanpalo. Esteet poistuivat, hidasteet jäivät.
"Töölönlahden maisemapuistoakaan tuskin pian nähdään; eihän kaupungilla ole rahaa rakentaa sitä. Kaupungilla ei ole enää tontteja Kampin-Töölönlahden alueelta myydä, paitsi yksi SanomaWSOY:lle."
Helsingin Sanomat. Tiistaina 30. maaliskuuta 2004. Kommentti. Olli Pohjanpalo. Esteet poistuivat, hidasteet jäivät.
nettisanomat 15.04.2004.
http://www.nettisanomat.com/2004/04/15/helsinginsanomatkaava.htm
|
Loppukommentti.
nettisanomat
15.04.2004.
Loppukommentti.
Helsingin Sanomat nettijulkaisuna on maksullinen. Helsingin Sanomien arkisto on muuttunut maksulliseksi. Tällä turvataan mahdollisen rahankilinän lisäksi se, että vanhojen juttuja ja niiden aiheita tai jonkun jutun puuttumista ei pääse kansalainen enää havaitsemaan. Lehti siis suojelee itseään pimittämällä vanhaa tietoa. Turha vaiva, kyllä joku aina kuitenkin paljastaa ja saavuttaa tarpeeksi julkisuutta. Tiedonvälityksen murros on tapahtunut tosiasia. Myös maksuttomia arkistoja on.
PS. Jään odottamaan juttua Marja-Leena Mikkolan viimeviikolla ilmestyneestä kirjasta Kadotettu lapsuus, jossa kirjailija on haastatellut Vienan-Karjalaan Suomen rajojen ulkopuolelle pystytettyjen siirtoleirien vangittuja lapsia. Pienintäkään uutista tästä en ole Helsingin Sanomissa nähnyt.
Pertti Manninen, nettisanomat.com tiistaina pääsiäisen jälkeen 13.04.2004.
nettisanomat 15.04.2004.
http://www.nettisanomat.com/2004/04/15/helsinginsanomatkaava.htm
|
2005
Helsingin Sanomat tiistaina 1. helmikuuta 2005.
“Helsingin kaupunki saa lisäkorttelin Töölönlahdelta.
Maapoliittisen sopimuksen tarkistus toi Helsingille uutta rakennusalaa.
nettisanomat tänään torstaina 03.02.2005
Muut lehdet. Helsingin Sanomat tiistaina 1. helmikuuta 2005.
“Helsingin kaupunki saa lisäkorttelin Töölönlahdelta.
Maapoliittisen sopimuksen tarkistus toi Helsingille uutta rakennusalaa.
Valtiolla ei ole vielä suunnitelmia omille kortteleilleen.
Olli Pohjanpalo
Helsingin Sanomat
Helsingin kaupunki on saamassa lisää rakennusalaa käyttöönsä Töölönlahden alueelta.
...
Maapoliittisessa sopimuksessa vuodelta 1986 määriteltiin rakennusoikeuden jako Helsingin ja valtion kesken. Viime vuonna Helsingin kiinteistövirastossa laskettiin toteutuneet rakennusoikeudet ja huomattiin, että kaupungille kuuluu rakennusoikeutta noin 30 000 kerrosneliömetriä eli musiikkitalon verran.
Aikaisemmin on uskottu, että kaupungin kiintiöstä luovutettavan SanomaWSOY:n optiotontin jälkeen kaupungille ei jää Töölönlahdella rakennusalaa. Tähän perustuen keskuskirjastolle ei ole ollut Töölönlahdella tilaa.
“Kyllä siitä kaksi korttelia kaupunginkin puolelle riittää”, johtaja Jorma Heinonen Senaatti-kiinteistöstä vahvistaa.
Heinosen mukaan suurella todennäköisyydellä kaksi pohjoisinta radanvarsikorttelia jää valtiolle. kolmas kortteli pohjoisesta katsottuna tulee kaupungille, ja kahdesta eteläisimmästä korttelista kumpikin saa yhden.”
KAUPUNKI C1.
Kuvateksti: Valtio saa käyttöönsä pohjoisimmat korttelit ratapihan varressa. Niiden paikalla on vielä pitkään autopikajunien lastauslaituri. Helsingin kaupunki saa korttelin Töölönlahdenkadun mutkan kohdalta.
Helsingin Sanomat tiistaina 1. helmikuuta 2005.
nettisanomat tänään torstaina 03.02.2005 
|
Muut lehdet. Helsingin Sanomat. Kaupunki. Tiistaina 1. helmikuuta 2005.
“Helsinki saa käyttöönsä kaksi korttelia Töölönlahdelta.
Kaupunki ja valtio pääsemässä sopuun korttelien jaosta.
Olli Pohjanpalo
Helsingin Sanomat
Helsingin kaupunki ja valtio ovat pääsemässä sopimukseen korttelien jaosta Töölönlahdella. Helsinki on saamassa lopullisessa jaossa vielä noin 30 000 kerrosneliömetriä rakennusoikeutta, mikä tarkoittaa, että kaupunki saa aikaisemmista arvioista poiketen rakennettavakseen vielä kaksi korttelia.
Kaupungin ja valtion vuodelta 1986 olevan maapoliittisen sopimuksen mukaan kaupunki saa Kamppi-Töölönlahden rakennusoikeudesta 62 prosenttia ja valtio 38. Viime vuonna ryhdyttiin tekemään lopullisia laskelmia siitä, miten maapoliittinen sopimus toteutuu. Käynnistettiin neuvottelut rakennusoikeuden lopullisesta jaosta kortteleittain.
Neuvottelut ovat nyt loppusuoralla. Sopimus tulee Helsingin luottamusmieskäsittelyyn ehkä maaliskuussa. Valtion puolella se viedään eduskuntaan saakka. Ennen lopullisia viilauksia näytti siltä, ettei kaupungilla ole muuta osuutta jäljellä kuin SanomaWSOY:lle luvattu kortteli.
Valtion kiintiö oli kuitenkin kulunut enemmän kuin uskottiin. Esimerkiksi koko musiikkitalon rakennusoikeus meni valtion kiintiöstä.
Sekä kaupungin kiinteistövirastosta että Senaatti-kiinteistöistä vahvistetaan, että lopullisessa jaossa valtio luovuttaa Helsingille kaksi korttelia.
...
Tilanne avaa keskustelun keskustakirjastosta uudestaan. Kirjaston sijoittuminen Töölönlahdelle on torjuttu muun muassa siksi, että kaupungilla ei ole siellä rakennuspaikkaa. Kirjaston kooksi on arvioitu 14 500 kerrosneliömetriä, mikä on suunnilleen yhden korttelin rakennusoikeus.
Hyväksyessään Töölönlahden asemakaavan 2002 Helsingin valtuusto hyväksyi ponnen, jossa toivottiin selvitettävän, löytyisikö kirjastolle paikka radanvarren toimistokiinteistöistä.
Radanvarren kortteleista kaksi pohjoisinta ovat kaikkein huonoimmin rakennettavissa, koska niiden paikalla on autopikajunien lastauslaituri ja satamarata. Ne ovat toteutuskelpoisia vuoden 2008 jälkeen, kun satamarata voidaan purkaa.
...
Kolmas kortteli pohjoisesta päin on ilmeisesti tulossa uutena kaupungin kiintiöön.
Kahdesta eteläisestä pitkittäisestä korttelista Sanomatalon ja Holiday Inn -hotellin pohjoispuolella toinen menee valtiolle ja toinen kaupungille ja edelleen SanomaWSOY:lle, jos se haluaa käyttää option.
...
Kevään aikana valtio ja kaupunki tekevät jaosta lopulliset paperit. Valtio luovuttaa kaupungille kaksi korttelia, kaupunki musiikkitalon korttelin valtiolle ja valtio VR:n makasiinista suojeltavan pätkän kaupungille. Yleiset alueet siirtyvät kaupungille.”
Kuvateksti: Ratapihan varren rakentamiseen menee vielä aikaa. Valtiolla ei ole kiirettä omissa kortteleissaan. Kaupungin korttelien osalta tulee tietoa vuoden päätyttyä kun SanomaWSOY:lle luvatun tontin optio päättyy.
Helsingin Sanomat. Kaupunki. Tiistaina 1. helmikuuta 2005.
nettisanomat tänään torstaina 03.02.2005  |
|
Loppukommentti.
Näinkö helppoa se on? Jatkon löytää linkistä:
http://www.nettisanomat.com/aihe/kaupunkikuva/es.htm
sitten myöhemmin. Jokainen lause tarkastellaan kriittisesti.Tähän pari nopeaa tehtävää: Kumpi oli SanomaWSOY:n option toteutumisen kannalta tärkeämpää: Kannattaa vai vastustaa Musiikkitalon rakentamista eduskuntatalon eteen? Kumpi oli SanomaWSOY:n option toteutumisen kannalta tärkeämpää: Kannattaa vai vastustaa Vuosaaren sataman rakentamista?
Torstaina 03.02.2005 Pertti Manninen, nettisanomat.
Kirjoittaja on paljasjalkainen helsinkiläinen, joka nyt asuu muualla.
Jatkon löytää linkistä: http://www.nettisanomat.com/aihe/kaupunkikuva/es.htm
nettisanomat tänään torstaina 03.02.2005
|
nykyinen USA:n presidentti havittelee,
Merten valtias!
