Aamulehti tiistaina 2012-01-03. Etusivu.
Näkökulma: Nord Stream: Ehdokas Paavo Lipponen vaikenee roolistaan Itämeren kaasuputkihankkeessa.

Aamulehti tiistaina 2012-01-03. Näkökulma-sivu. B16.
Putkigate - Lipposen upottaja?
Puheenvuoro: Dosentti Arto Luukkanen väittää, että Itämeren kaasuputkihanke vei Paavo Lipposelta valtiomiehen sädekehän.
Perustelu: Ilmeisesti hyvää tarkoittaneen Lipposen toimeksiantajat eivät ymmärtäneet suomalaisen valtiomiesinstituution perustaa.

Aamulehti tiistaina 2012-01-03.
Vastaus
Lipposen viesti
Paavo Lipponen ilmoitti sähköpostitse tämän verran toiminnastaan kaasuputkihankkeessa:
"Konsulttisuhteeni ei ole enää voimassa 1.10.2011 alkaen."
"Minulla ei ollut ko. tehtävässä mitään yhteyttä Gazpromiin, vaan ainoastaan Nord Streamiin."
"En vastaa kysymyksiin, joi ...

Kommentti Arto Luukkasen kirjoitukseen ja Paavo Lipposen toimintaan kaasuputki-asiassa Viikkosanomat-blogissa:

Aamulehti: Putki upottaa Lipposen. Tämä oli koko sivun jutun sanoma. Tiistai 03.01.2012. Konsulttityö loppui viikkoa ennen virallista ehdokasnimitystä!

Tammikuu 4, 2012

TÄTÄ KIRJOITETTAESSA ARTIKKELI ON VAIN PÄÄKOPASSA JOTEN SE PERUSTUU EILEN SATTUMALTA KIRJASTOSSA TÖRMÄNNEESEEN AAMULEHTEEN.

Tags: Aamulehti, gazprom, kaasuputki, nordstream, Paavo Lipponen, presidenttiehdokas, putki, Sdp

http://viikkosanomat.fi/2012/01/04/aamulehti-putki-upottaa-lipposen-tama-oli-koko-sivun-jutun-sanoma-tiistai-0301-2012-konsulttityo-loppui-viikkoa-ennen-virallista-ehdokasnimtysta/

"Pahvimies kummastuttaa pientä kulkijaa".



"Pahvimies kummastuttaa pientä kulkijaa". Keski-Suomi. Jyväskylä. Keskusta. Torikeskus. Cafe Niinistö. Tiistai 2012-01-03 klo 12:00. Mobikuvat: Pertti Manninen.

04.01.2006

Nettisanomat keskiviikkona 04.01.2006 Kunnianosoitus Seppo Konttiselle. Yle lopetti vuoden 2006 alusta ohjelman "Talousarvio". Vaikken sitä aina osunut kuuntelemaankaan, niin aina kyllä kuuntelin, kun se kohdalle osui. Seppo Konttisen terävä ja selkeä esitystapa ja ääni tulivat tutuiksi. Hän oli aina pienen ihmisen puolella. Miestä en tuntenut, tokkopa kuvaakaan olen nähnyt, mutta äänenä hän kyllä jää elämään mieleeni. Sattumalta radioni oli auki "viimeisen talousarvion" aikaan ja nauhaakin oli käsillä. Jutun päätin sitten sopivan tilaisuuden tullen purkaa. Tässä se nyt on noin viikkoa myöhemmin ensimmäisestä lähetyksestä. Tämä ei ole muistokirjoitus vaan toivotus hyville eläkepäiville, jos Konttinen nyt eläkkeelle sitten lähti. Radio Peilin kuuluttaja ei kyllä kertonut syytä miksi ohjelma loppuu, ainakaan lopetuskuulutuksessa: "Viimeisen Talousarvion toimitti Seppo Konttinen." Siinä kaikki. Elämme välillä kovin niukassa tietoyhteiskunnassa. Keskiviikkona 04.01.2006. Pertti Manninen.

$ $ $

Nettisanomat keskiviikkona 04.01.2006 Talousarvio. Seppo Konttinen. Yle. Radio Peili uudenvuodenaattona lauantaina 31.12.2005. Ohjelmasarjan viimeinen lähetys. Kuuluttaja … kysymyksiä joissa aiheet ovat vaihdelleet leipäjonoista talouselämän päättäjien kabinetteihin talouspolitiikan suurista aiheista päällimmäisiksi jäävät ilman muuta Suomen liittyminen EU:hun lama ja pankkikriisi sekä hyvinvointivaltion kuolinkamppailu näiden asioiden jäljet ovat yhä keskuudessamme ohjelman toimittaa Seppo Konttinen Konttinen Tervetuloa taas kaikki vapaan Suomen vapaat miehet ja naiset mukaan viimeistä kertaa nyt minua ja meitä viedään tämä ohjelma päättyy tähän ohjelmaan mutta yritetään vielä kerran ja vielä kerran suoraan sydämeen Tässä viimeisessä talousarviossa on tarkoitus katsoa taaksepäin 15 vuotisen ohjelman historiaan minkälaisia sydämenlyöntejä se on minussa ja meissä aiheuttanut mutta ensiksi suuri kiitos palautteista teille kaikille kuuntelijoille Tässä mietin itsekseni että mitkä ovat olleet isänmaan suuret talouspoliittiset linjat näiden monien vuosien aikana historiallisin ja ehkä varmasti myös suurin ja merkittävin tapahtuma on ollut Suomen liittyminen EU:hun ja siitä seurannut markan menettäminen pankkikriisi ja suuri lama on jättänyt jälkensä tähän maahan itsemurhia konkursseja ylivelkaantuneita ihmisiä moni heistä on yhä keskuudessamme vaikka monet päättäjät politiikoista yritysjohtajiin haluavat nämä ikävät asiat unohtaa mutta pyykkiä ei ole vielä pesty eikä sitä ole pantu naruille myös hyvinvointivaltion alasajo aloitettiin laman suojissa silloin kun EU:hun liityttiin meille syntyi silloin tarpeettomien ihmisten luokka köyhien ihmisten syrjäytettyjen ihmisten luokka Mutta meille on mös syntynyt ökyrikkaiden luokka tätäkö me olemme kaikki tahtoneet hyvä kysymys vastaukset ehkä eivät ole niin hyviä oletko sinä halunnut tälläistä kehitystä olenko minä halunnut tälläistä kehitystä mutta lähdetään kurkistamaan ja kuulostelemaan historiaa tästä päivästä käsin tässä tällä viikolla oli oireellisesti erittäin pieni uutinen Helsingin Sanomissa joka otsikoitiin seuraavalla tavalla EU:n epäsuosio kasvaa Suomessa ja juttu jatkuu näin Euroopan unionin epäsuosio näyttää kasvaneen Suomessa Taloustutkimuksen tekemän kyselyn mukaan ei-äänet voittaisivat kyllä-äänet jos unioniin liittymisestä äänestettäisiin nyt siis ei äänet voittaisivat kyselyn mukaan jos unioniin menosta äänestettäisiin nyt ja sama lehti Helsingin Sanomat myös tällä viikolla kertoi että Suomen sosiaalimenot ovat alle EU-maiden keskitason vuonna 2003 ne olivat 26,9 prosenttia bruttokansantuotteesta no mitä nyt tämä sitten merkitsee tämähän merkitsee juuri sitä että hyvinvointivaltiota sitä on ajettu alas ja samat tilastotiedot kertovat meille että myös terveysmenot rakkaassa isänmaassamme on alle EU:n keskitason ja mitä tämä nyt kertoo no se kertoo tietenkin saman asian että hyvinvointivaltiota ollaan ajamassa alas puhukoot presidenttiehdokkaat mitä haluavat Mutta mennään siis ajassa taaksepäin ja presidentti Mauno Koiviston uuden vuoden puheeseen vuonna 92 Koivisto On totta että lopulliset päätökset tässä asiassa tehdään vasta mahdollisen ee jäsenyysneuvottelujen päätyttyä mutta nyt alkuvuodesta on päätettävä pyrkimyksen suunnasta tämä päätös ennakoi myös tulevia ratkaisuja jos pyrkimykset käyvät toteen eli päätettäessä ilmoittaa mahdollisesta halukkuudestamme jäsenyysneuvotteluihin on ilmaistava myös vakaa pyrkimys jäsenyyteen sikäli kuin neuvotteluissa päästään meitä kohdu kohtuullisesti tyydyttäviin tuloksiin päätöksellä hakea tai olla hakematta EY:n jäsenyyttä on vaikutuksia jotka ulottuvat vuosikymmenten päähän ne koskevat syvällisesti koko kansakuntaamme ja asemaamme euroopassa eri kansalaispiirien ja eturyhmien kannalta ratkaisun edut ja haitat saattavat näyttää kovin erilaisilta mutta teemmepä jäsenyyskysymyksessä kumman päätöksen tahansa sen tulee perustua pyrkimykseen tavoitella kansan kokonaisetua ja sen tulisi rakentua mahdollisimman selkeälle kansalaismielipiteelle Konttinen Palataan vielä tarkemmin presidentti Koivistoon ja hänen talouspoliittiseen linjaansa sehän tässä tietenkin on ihmeellistä että miksi presidentti puuttuu aktiivisesti talouspolitiikkaan ja näinhän hän nimenomaan teki 90-luvun alussa hän oli vahvan markan takuumies joka sitten loppujen lopuksi tämä markka upposi täysin ja totaalisesti mutta annetaan akateemikko Paavo Haavikon kertoa että minkälainen mies tämä vahvan markan politiikan kannattaja oikein on Haavikko No hän oli Suomen pankki de facto jatkuvasti tietysti matka oli liian lyhyt sekä fyysisesti että henkisesti että hän olisi ottanut siitä koskaan ei eihän ikään kuin lähtenyt pois sieltä sieltä pankista koskaan kyllä hän ohjasi ja oli oli tämän vahvan markan takuumies aivan samalla tavalla kun kun hän ei osannut nähdä tätä Venäjän muutosta jossa tapahtui suunnilleen sama muutos kuin mitä Koivisto sai meillä aikaan että että pankit ajettiin semmoseen kuntoon ja vapautettiin että riskit tuli yhteiskunnalle ja omaisuus jaettiin omaisuus yksityistettiin ja sikäli hän on onnistunut aika hyvin kaukopartiomiehenä peittämään nämä nämä jälkensä että kukaan ei huomaa on siinä kadulla kyllä ihan siinä selvästi nähtävissä ja se että hän ei ulkopolitiikan eli eli kauppapolitiikan korkeimpana hoitajana siinä mielessä presidentille kuuluu tietysti ei ei kotimainen talous mutta tämä ulkomaankauppa niin että hän ei tajunnut sitä vaan antoi Suomen paikan pankin kertoa että nyt siirrytään Venäjän eli Neuvostoliiton kaupasta tulee oikeeta kauppaa eikä enää vaihtokauppaa ja silloin unohtui heiltä se pieni tosiasia joka nyt ehkä olis ollu se joka olis ollu havaittava ei ole mitään Venäjän kauppaa on vain Venäjän vaihtokauppa tai jos halutaan sanoa niin se käydään valuutalla jonka nimi on öljy ja sehän on yleispätevä valuutta sillä on joka päivä hinta ja noteeraus mutta kun se pudotettiin pois niin kauppa loppu kas kummaa ei aivan ensimmäistä kertaa tällä vuosisadalla oisko kannattanut miettiä mitä tapahtuu kun Venäjä tekee kaksi erehdystä nimittäin vallankumouksen ja ja lopettaa viinan valtion viinamonopolin se oli se joka kaato tsaarin hallinnon ei suinkaan mikään niin sanottu tämmönen romanttinen vallankumous vaan se että rahat loppu kun venäjää ei voi pitää rautateitä liikkeessä ilman viinaa Konttinen Oletteko te sitä mieltä että itse asiassa tämä vahvan markan politiikka oli yksi syy mikä ajoi Suomen talouden 90-luvulla 90-luvun alussa syöksykierteeseen Haavikko Sanotaan niin että se oli se oli jo sitten jatkotoimenpide jolla yritettiin sitä tilannetta selvittää ja minusta meillä on tällä vuosisadalla ollut kolme siis vahvan markan yritystähän on ollut koko ajan mutta hyvin ratkaisevaa ja hyvin kohtalokasta on ollu ensinnäkin tämä mikä Ryti teki kun Suomen markka sidottiin niin sanottuun puntaryhmään kävi kävi puntaan ja kultaan josta ei tietenkään luovuta koskaan paitsi huomenna ja toinen erehdys oli tämä tämä tämä että että yritettiin pitää heikon talouden maassa niin niin valuutta pitää niin korkealla että se ei voinut kestää vaan vaan valuutta loppui niin käy aina jos joku asia hinnotellaan väärin ja sen se oli tietysti Koiviston johtamaa hyvinkin oppinutta ja aivan vääräsuuntaista politiikkaa sen saatto tietää en minä muista jouduin silloin vastaamaan aika usein kysymykseen että kun olin kirjoittanut että devalvaatio on ehdoton tulossa niin niin minulta kysyttiin hiukan ivallisesti että no koska se tulee minä sanoin että en minä sitä tiedä yhtä vähän kuin sodan johto tietää milloin vihollisen hyökkäys tulee minä voin sanoa että se on joka päivä yhtä päivää lähempänä ja sitä suurempi mitä kauemmin sen tulo kestää siinä on kaava laskekaa itse Konttinen Näin siis Paavo Haavikko vuonna 98 marraskuussa mutta veihän se Mauno Koivisto meitä EU:hunkin ja voidaan sanoa nyt jälkeenpäin että Suomi meni sinne laput silmillä kuin giljotiinille katsotaan vähän tuon ajan lehtiä että mitä ihmiset oikein silloin ja nimenomaan mitä päättäjät ajattelivat kun Suomea ajettiin oikein kunnolla EU:hun muun muassa kansanedustaja Arja Alho sanoi Ilta-Sanomissa 4.10 vuonna 94 näin että hän luottaa siihen että EU antaa sen mahdollisuuden meille hallita markkinavoimien liikehdintää siis hallita markkinavoimien liikehdintää kuinka väärässä hän olikaan kauppatieteen ylioppilas ja kansanedustaja kokoomuksesta Kirsi Piha vastasi puolestaan kysymykseen julkisuudessa näin että mitä haittoja tavalliselle ihmiselle voisi olla EU:n jäsenyydestä on erittäin vaikeaa kuvitella mitään sellaista hän vastasi jaa mitä Ollila Nokian toimitusjohtaja Jorma Ollila oikein sanoi tammikuussa vuonna 94 mikä on hyvää Suomelle on hyvää myös Nokialle EU-jäsenyys antaa mahdollisuuden saada Suomeen investointeja siis antaa mahdollisuuden saada Suomeen investointeja tämä viesti tuli nimenomaan yritysjohtajien taholta moneen kertaan julkisuudessa meille kaikille tavallisille kansalaisille tiedoksi no nyt jälkeenpäin jokainen tietää että eihän tänne Suomeen pohjanperukoille juuri mitään investoitu investoinnit ovat menneet muualle Eurooppaan ja sitten viime aikoina aina Kiinaan asti että se niistä investoinneista ja sitten mentiin emuun ja luovuttiin markasta ja meni siis vahva markka ja meni heikko markka ihan samaan syssyyn mutta mitä päättäjät silloin kirjoittivat muun muassa heinäkuussa vuonna 94 kansanedustaja nykyinen ulkoministeri Erkki Tuomioja kirjoitti näin itse en ole näillä näkymin vakuuttunut siitä että rahaliitto toimisi Suomen eduksi itse en ole näillä näkymin vakuuttunut siitä että rahaliitto toimisi Suomen eduksi ja itseasiassa Ahtisaari oli aivan samoilla linjoilla nimittäin hän totesi rahaliitosta että se ei toteudu aikataulussa kuinka väärässä nämä molemmat miehet olivatkaan ja sitten Maastrichtin sopimukseen Maastrichtin sopimuksesta EU-liittymisen yhteydessä ei puhuttu juuri mitään muun muassa kun ulkomaankauppaministeri Pertti Salolaiselta kokoomuslaiselta kysyttiin että miksi Maastrichtin sopimuksen tekstiä ei ole kansanpainoksena Salolainen totesi että se ei edistä tätä asiaa ai että mitä asiaa se ei edistä no ei tietenkään EU:hun liittymistä ja kuitenkin tämä Maastrichtin sopimus on koko EU:n jäsenyyden ydin mutta silloin kun EU:hun liittymisestä puhuttiin Maastrichtin sopimusta ei näet saanut juuri mistään sitä ei löytynyt kirjastoista eikä kirjakaupoista Maastrichtin sopimuksen tarkoitus on sitoa allekirjoittajamaat pysyvästi ja peruuttamattomasti 90-luvun talousfilosofiaan eli uusliberalistiseen talousajatteluun ensinnäkin Maastrichtin sopimus ylitse muiden se pyrkii suojelemaan pääomaa yli kaiken suojelemaan pääomaa yli ihmisten päiden pääomalle annetaan vapaa ja esteetön liikunta ja se nostetaan yhteiskuntapolitiikan päätavoitteeksi ja toinen perustavoite on rahanarvon vakauttaminen päääomahan aina haluaa vakaata rahanarvoa ja sehän maksaa sitten meille työllisyysluvut kertovat että miten tämän Maastrichtin sopimuksen pykälä on tullut meille ikuiseksi riesaksi hinta on huippukorkea työttömyys työttömyysluvut ovat olleet korkeana jo runsaat kymmenisen vuotta mutta katsotaan vielä mitä päättäjät sanoivat ennen EU:hun liittymistä muun muassa SAK:n Ihalainen tokaisi sillä tavalla että jos jäämme EU:n ulkopuolelle niin työllisyys ja hyvinvointipalvelut ovat uhattuja vai niin vai niin sillä tavalla Ihalainen ja pääministeri Esko Aho painosti kovasti julkisuutta ja omaa puoluettaan hän uhkasi että hän eroaa jos ei liitytä EU:hun ja näihin painostajiin äänivaltaisiin painostajiin liittyi myös valtalehti Helsingin Sanomat ja näin Janne Virkkunen kirjoitti lokakuussa vuonna 94 sen jälkeen kun Helsingin Sanomat oli saumattomasti liittynyt EU:n kannattajien joukkoihin hän kirjoitti siis näin jäsenyys unionissa ei ole Suomen etujen vastaista se on muun muassa myös yritys jollakin tavalla kahlita vapaaksi päästettyjä markkinavoimia siis jollakin tavalla kahlita vapaaksi päästettyjä markkinavoimia huolehtia työllisyydestä ja kilpailukyvystä ja saada kontrolliin kansallisvaltion jo menettämää taloudellista itsenäisyyttä tämä on sellaista asiantuntemusta että tämä on siis vielä kyllä kerran toistettava näin siis päätoimittaja Janne Virkkunen Helsingin Sanomissa se on muun muassa yritys jollakin tavalla kahlita vapaaksi päästettyjä markkinavoimia huolehtia työllisyydestä ja kilpailukyvystä ja saada kontrolliin kansallisvaltion jo menettämää taloudellista itsenäisyyttä tässä nyt ei tiedä itkeäkö vaiko nauraa tällaista asiantuntemusta edusti siis vuonna 94 ennen kansanäänestystä Janne Virkkunen ja Helsingin Sanomissa kirjoitettiin muun muassa näin budjetista siis vuoden 95 vuoden budjetista valtion ensi vuoden talousarvion mukaan Suomi saisi EU:n budjetista noin 649 miljoonaa markkaa enemmän kuin se sinne maksaisi tällaista siis meille höpötettiin ja jokainenhan sen tietää että Suomi on lähes joka vuosi ollut EU:n nettomaksaja ja viimeinen uutinen on se että suomen vuotuinen nettomaksu EU:lle kasvaa 150 miljoonasta eurosta noin 400 miljoonaan euroon ja tämän kun nyt sitten muuttaa markoiksi eli kertoo sen tuolla kuudella niin siitähän tulee lähes 2,5 miljardia markkaa että sillä tavalla ja nyt tähän voisi todeta ohjaaja Aki Kaurismäen sanoin että liityimme EU:hun ja itse maksoimme kauppahinnan voikos sen paremmin sanoa 6.12.2002 tavallinen kansalainen Helge Kaalikoski kertoi Talousarviossa että mitä itsenäisyys hänelle merkitsee Kaalikoski Niin hyvää itsenäisyyspäivää vaan suomalaiset kyllä kyllähän itsenäisyyspäivä merkitsee kaikille sitä kaikkein kaikkein tärkeintä elikkä itsenäisyyteen sisältyy jo niin paljon siinä on muun muassa lainsäädäntövalta tuomiovalta päätäntävalta budjettivalta ja tietysti se oma raha Suomen markka jota ei ole itse asiassa vieläkään poistettu tästä uudestaka kepulikonstein tehdystä uudesta perustuslaista Konttinen Sä et ole vielä tähän päivään mennessä uskaltanut tarttua euroihin miksi Kaalikoski No se ei kyllä johdu uskalluksesta kyllä mä olisin voinut niitä varmasti vaikka repiä mutta suo Suomen perustuslaissa on niin niin kiistatta sanottu se että euro ei vois olla mitään muuta kuin vaihdettava valuutta valuutta kuten dollari ja punta ja niin edelleen sillä siitä ei ole olemassa lakia tästä eurosta Suomessa Konttinen Ja 90 luvulla tapahtui muutakin surullista oli pankkikriisi ja lama pankkikriisi jätti rumat jäljet suomen talouspoliittiseen historiaan veronmaksajien rahoilla pidettiin pankit pystyssä siihen meni ainakin 50 miljardia markkaa terveisiä vaan kaikille kuponginleikkaajille ja optiomiljonääreille tappiot sosialisoitiin miten on nyt ja Koivisto oli jälleen mukana ahkerasti ja myös vaikuttamassa pankkikriisiin ja sen taustalla liikkuviin päätöksiin hän muun muassa ilmoitti julkisuudessa että säästöpankkiryhmä voisi kadota Koiviston tapa puuttua sisäpoliittiseen asiaan se oli äärimmäisen poikkeuksellista ja kiusallista moni onkin kysynyt paljonko Koiviston puhe laski Suomen Säästöpankin myyntihintaa talletuskato Suomen Säästöpankista oli joka tapauksessa tosiasia talletuksia karkasi noin 250 miljoonan markan kuukausivauhtia kenenköhän etu tämäkin oli mutta tapahtui muissakin pankeissa kummallisuuksia mennään tapaus SYP:hen näistä asioista kerrottiin talousarviossa muutama vuosi sitten Pankki oli matkalla kohti loppuaan osakkeenomistajien rahat ja omaisuudet oli vaarassa jo vuotta ennen Esko Ahon pankkitukipäätöstä Säätytalolla oli Aleksanterinkadun vanhaan pankkisaliin kokoontunut Suomen Yhdyspankin arvovaltainen hallintoneuvosto paikalla oli ilaskiveä ehnroottia bjönbergiä pankin napamiehiä ja omistajia johtokunnan jäsenet Ahti Hirvonen ja Björn Wahlroos lukivat madonlukuja ja johtivat puhetta lopuksi esitettiin Suomen taloushistorian kavalin ja peitellyin pelastusoperaatio oli turvattava paikalla olijoiden ja muidenkin pankkien suuromistajien osakkeet ja omistukset vanhan ja kunnianarvoisen pankin yhtiöjärjestys muutettiin huomaamatta veronmaksajien silmien edessä velkoja ja sitoumuksia siirrettiin vanhasta Syp:stä Pohjoismaiden Yhdyspankki Oylle joka kas kummaa muutti nimensä heinäkuussa vuonna 91 Suomen Yhdyspankiksi vanha ja kunnianarvoisa entinen SYP muutettiin Unitas Oy:ksi uudelle yhtiölle roskapankki SYP:lle jäivät sekkitilit myös yleiseen liikenteeseen lasketut velkakirjat sekä ulkomaiset että kotimaiset ne siirrettiin tälle susipankille kysymys kuuluu antoivatko ulkomaiset velkakirjojen omistajat ja velkojat luvan siirroista roskapankki SYP:lle ilmoitettiinko siirroista suomalaisille tallettajille takaajille ja velallisille tuskin muutenhan kymmeniä tuhansia velallisia ei olisi keskuudessamme miksi tälläinen salainen operaatio tehtiin heinäkuussa tehty nimenmuutos ja menettelytapa todistaa että kaikki haluttiin tehdä salassa niin veronmaksajilta pankin asiakkailta kuin valtiovallalta EU:n liittymisen ja laman varjolla päästiin sitten leikkaamaan hyvinvointivaltion palveluja ja sillä tiellä ollaan yhä jo 90 luvun loppupuolella Heikki Hiilamo kirjoitti että lapsiperheet ovat lama-Suomen köyhiä ja köyhät ovat yhä keskuudessamme useat heistä ikuisesti kilometritehtaalla päivän raamatunlauseessa lukee siis kiveen kirjoitettuna kilpailutetaan lisätään tuottavuutta ulkoistetaan ja lopuksi yksityistetään nyt on keksitty sellainenkin vehje kuin ikiliikkuja nimittäin hyvinvointivaltio se pidetään pystyssä verotuloja vähentämällä hyvästi hyvinvointivaltio nyt on aika jättää jäähyväiset tällekin ohjelmalle sanon kuitenkin teille vielä rakkaat kuuntelijat nukkukaa kaikesta huolimatta hyvin (viimeinen lause hitaasti ja ääni väristen). Kuuluttaja Viimeisen talousarvion toimitti Seppo Konttinen Välikuulutus Radio peili Kuuluttaja vaalit 2006 ehdokastentissä on vuorossa Timo Soini Juho-Pekka Rantala testaa presidentiksi pyrkivien näkemyksiä Suomen suunnaksi … Talousarvio. Seppo Konttinen. Yle. Radio Peili uudenvuodenaattona lauantaina 31.12.2005. Ohjelmasarjan viimeinen lähetys. Lue myös! Nettisanomat torstaina 20.05.2004: "Seppo Konttinen Ylen Talousarvio-lähetyksessä perjantaina 14.05.2004. Ohjelman nimi oli Pankkivangit." Sisältää Seppo Konttisen SYP-operaation selostuksen kokonaisuudessaan ja mm. Ahti Hirvosen haastattelun, jonka Ahti Hirvonen lopettaa näin: " jos jos sä etsit tämmöstä tässä jotakin hämärää niin lopetetaan tää keskustelu tähän." Ohjelman asiat, henkilöt, ajat ja paikat : Pankki oli matkalla kohti loppuaan - Esko Aho - pankkitukipäätös - Suomen Yhdyspankki - Ahti Hirvonen ja Björn Wahlroos - pankkien suuromistajien osakkeet ja omistukset. - SYP - Pohjoismaiden Yhdyspankki Oy - Suomen Yhdyspankki - Unitas Oy - roskapankki - susipankki -- suomen - näinä aikoina - sampo - valtio - nalle wahlroos - kymmenen vuotta sitten - nyt - silloin - helsingin säätytalolle maaliskuun 18 päivänä vuonna 1992 - esko aho - iiro viinanen - sirkka hämäläinen - golgata - jo 90-luvun alussa - syksyllä sitten vuonna 91 - suomen yhdyspankkiin perustettuun uuteen roskapankki - jorma aranko - syksyllä 89 - erkki liikanen - pankkitukipäätös - björn wahlroos - pohjoismaiden yhdyspankki oy:lle - heinäkuussa vuonna 91 - unitas oy - liikepankki unitas oy - holding-yhtiö - harri holmén - holmen - emopankki - pankkitukisitoumus - matti rudanko. Sivulla lisäksi kymmenittäin linkkejä erilaisiin pankinomistajien tuki- artikkeleihin! Nettisanomat torstaina 20.05.2004. Lue myös! Nettisanomat torstaina 17.10.2002. Katkelma syntymäpäivähaastattelusta: Lasse Kangas - sanomalehtimies ja tutkija 5o-vuotias Keskisuomalainen torstaina 11.07.2002. "Kankaan haastattelun otsikko puki sanoiksi Koiviston fundeeraaman pankkikriisin tulevan ratkaisun: Säästöpankkiryhmä voisi kadota. Haastattelu oli ajassa ja ehkä se vauhditti pankkikriisikeskustelua, Kangas arvioi. Kolme kuukautta presidentin haastattelun jälkeen säästöpankkiryhmä pilkottiin muiden suomalaispankkien kesken." Nettisanomat torstaina 17.10.2002. Lue myös! Nettisanomat 22.09.2005. Veropolitiikka ja verotuotot. Jaana Kurjenoja. Veronmaksajat. Nettisanomat 22.09.2005. toisin sanoen: "Nyt on keksitty sellainenkin vehje kuin ikiliikkuja, nimittäin hyvinvointivaltio se pidetään pystyssä verotuloja vähentämällä." Seppo Konttinen viimeisessä talousarviolähetyksessä lauantaina 31.12.2005

http://www.nettisanomat.com/2006/01/04/etusivu.htm

Linkit Linkit joka numeroon ja haku, myös skandit! Yhteys nettisanomat.com joka torstai. Vastaava päätoimittaja Pertti Manninen. nettisanomat @hotmail.com

3 vrk:n sääennuste John Lennon Double Fantasy Yoko Ono

Vaikea kuva  * * Jaana Kurjenoja: Veropolittiikka ja verotuotot

nettisanomat.com - tilasto

Tilasto: Nettisanomilla on ollut heinäkuusta 1999 alkaen 850 000 (0,85 miljoonaa) kävijää, jotka ovat tehneet 17 400 000 (17,4 miljoonaa) hakua (hits)! 19.09.2005

http://www.nettisanomat.com/2006/01/04/etusivuloppuosa.htm

Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat- blogi

"3, 4, 5, 6, 7 tai joku muu". Keski-Suomi. Jyväskylä. Vaajakoski. Vapaa-ajan keskus: Kirjasto ja liikuntahallit sekä urheilukenttä ja uimahalli Wellamokin on ihan vieressä. Tiistai 2012-01-03 klo 12:55. Lämpötila nollassa ja reilusti satanut lumi jo paikoin loskassa. Kuva: Pertti Manninen. Laajenna!

"2, 3, 4, 5, 6, 7 tai joku muu". Keski-Suomi. Jyväskylä. Vaajakoski. Vapaa-ajan keskus: Kirjasto ja liikuntahallit sekä urheilukenttä ja uimahalli Wellamokin on ihan vieressä. Tiistai 2012-01-03 klo 12:55. Lämpötila nollassa ja reilusti satanut lumi jo paikoin loskassa. Mobikuvat: Pertti Manninen.  

"01.01.2012". Pohjois-Savo. Keitele. Nilakka. Sunnuntai 2012-01-01 klo 15:23. Hiukan pakkasta. Kuva: Pertti Manninen.

Laskujeni mukaan asian selvittämisessä lähetettiin puolin ja toisin yhteensä 49 meiliä, siis yhtä vaille puolta sataa. Selostus asiasta selviää näissä meileissä, jotka olen julkaissut Nettisanomissa viikko sitten.
http://www.nettisanomat.com/2011/12/14/etusivu.htm

Laskutusjupakka päättyi käyttäjän kannalta onnistuneesti, jos ei laske siihen käytettyä aikaa minkään arvoiseksi. Tässä ei nyt enää siitä, mutta hinnoittelun faktat on kuitenkin syytä kertoa.

PÄÄTELMÄ

HS-Gallup humpuukia. Puolueiden kannatus joulukuussa 2011-12-16. Helsingin Sanomat.

Humpuukia!

"Kiven hehku". Kari Alonen 2010.

"Kiven hehku". Kari Alonen 2010. Keski-Suomi. Jyväskylä. Matkakeskus. Tiistai 2011-12-13 klo 16:05. Henkilöt ovat sattumalta kuvassa. Mobikuva: Pertti Manninen.

Kaiken keskellä aina läsnä! - Viikkosanomat- blogi

Lukijan kuva: "Katso tuolla on Hakkarainen!"

Kansanedustaja Teuvo Hakkarainen Jyväskylän yössä Kauppakadulla aikaisin sunnuntaina 2011-11-27 noin 03:n aikaan sankan fanijoukon piirittämänä. Lähetetyssä kuvassa keskustelijoiden kasvoja on hiukan pehmennetty. Kuva: H.N. - Katso myös! Samassa puserossa.

BONNE ANNEE 2009

Heti vuoden vaihduttua ja tanssin alettua, klo 00.01 Ranskan aikaa, Suomen paukuttelun jo hiljalleen päättyessä. TV5MONDE EUROPE, Le plus grand cabaret. Kuva: Pertti Manninen torstaina 2009-01-01 klo 01.01. Sama vuosi sitten: Kuva.

Banneri maanantaihin 2011-11-28 saakka:



Linkki osoitteeseen: http://www.nettisanomat.com/2011/bannerisivu.htm maanantaihin 2011-11-28 saakka. arkistoitu sivulle http://www.nettisanomat.com/2011/bannerisivu20111128saakka.html

Linkki ei toiminut aikana: Torstai 2011-10-06 - Lauantai 2011-11-26. Korjattu maanantaina 2011-11-28.

2012-05-02: Sivustolta on poistettu Keski-Suomen käräjäoikeuden 24.1.2012 antaman kunnianloukkausta koskevan tuomion 12/230 R11/268 johdosta tuomiossa mainittujen henkilöiden asianomaistiedot rikoksentekoajalta 6.5.2007 - 18.1.2012. Tuomio luettavissa osoitteessa: http://www.n3.fi/tuomiot/keskisuomiko20120124/etusivu.htm