Lainaus Iltalehdestä.

Kanervan ja Tiuran lahjusepäilyt eivät ongelma kokoomukselle
Maanantai 29.3.2010 klo 18.55

Kokoomus ei pidä kahden kansanedustajansa lahjusten ottoon liittyviä selvityksiä ja poliisitutkintoja puolueen kannalta merkittävänä ongelmana. Asia ei ole ajankohtainen, koska Ilkka Kanervaan tai Marja Tiuraan kohdistuneet epäilyt eivät ole johtaneet rikossyytteisiin.

Tampereen vaalipiiristä kansanedustajaksi valittua Tiuraa epäillään lahjuksen ottamisesta Anna Tapion koulun säätiöön liittyvässä lahjusjutussa. Tiura on kiistänyt syyllistyneensä rikoksiin. Asia on menossa syyteharkintaan Helsingin syyttäjänvirastossa.

Kokoomuksen puoluesihteeri Taru Tujunen muistuttaa, että syyttömiä ei pidä tuomita, ennen kuin oikeus toisin päättää.
– Suomalainen oikeusvaltio lähtee siitä, että ensin tutkitaan ja sitten vasta hutkitaan. Tiuran osalta asia on vielä syyteharkinnassa ja Kanervallakin vasta poliisin esitutkinnassa.

Tujunen ei pidä asiaa kokoomuksen kannalta kovin merkittävänä, koska kumpikaan kansanedustaja ei ole puolueessa nyt niin merkittävissä tehtävissä, että mahdolliset oikeuskäsittelyt aiheuttaisivat ongelmia. Tujusen mukaan uusia vaalirahoitukseen tai muuhun rahankäyttöön liittyviä tapauksia ei ole tiedossa. Esimerkiksi Nova Groupin taloussotkut ovat kokoomuksen osalta selvitetty.

http://www.iltalehti.fi/uutiset/2010032911382816_uu.shtml

Kommentti.

Eduskuntaryhmän varapuheenjohtaja ei ole merkittävässä asemassa puolueessa! Näin se sitten varmaankin on, mutta kova on uskomus syyttömyyteen, kun varapuheenjohtajaksi Tiura piti vielä uudelleen valita, arpa ratkaisi.

Rötöstelystähän on puheenjohtaja Jyrki Kataisella kokemusta. kun hän aikoinaan väärensi kokouspöytäkirjan, jotta pääsi puoluekokousedustajakai. Kaveripoliisit jättivät asian tutkimatta, josta Katainen muuten kiitteli, kaikesta savolaisesta ystävällisyydestä, kun ilmoitti vaihtavansa vaalipiirin Helsinkiin tai Uudellemaalle. Päivärahat, keinotekoiiset, jäävät nyt saamatta. Kataisella oli nyt kuitenkin edes asunto Siilinjärvellä, eikä vain jalasmökki niinkuin Paavo Väyrysellä ja Lasse Lehtisellä.

Lehtiselle keinottelu jäikin niin veriin, että ”väitöskirjaansa” varten nappasi apurahan Riihisäätiöltä. Apuraha oli tarkoitettu vähävaraiselle ammattiinopiskelijalle. Näin säätiön säännöissä luki.

Viikkosanomat. Pertti Manninen. Maanantai 2010-03-29 klo 21:19 Bundesliiga 2:n ottelua katsomaan kiiruhtaen.

http://viikkosanomat.fi/2010/03/29/kokoomus-eduskuntaryhman-varapuheenjohtaja-ei-ole-merkittavassa-asemassa-puolueessa/

Tags: esitutkinta, Ilkka Kanerva, jalasmökki, Jyrki Katainen, keinottelu, lahjus, lahjusepäily, Lasse Lehtinen, maakuntakaava, Marja Tiura, Nova Group, Paavo Väyrynen, päiväraha, poliisi, pöytäkirjaväärennös, syntymäpäivät, Taru Tujunen

Ilta-Sanomat kertoi tänään, tai sitten Helsingin Sanomat, että finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen antoi Seppo Sairaselle luvan Sofia-pankin perustamiseen, sen jälkeen kun Sairasta koskevat syytteet velallisen epärehellisyydestä, rahanpesusta jne. olivat menneet nurin hovioikeudessa. Käräjäoikeuden tuomio oli ollut 2 vuotta vankeutta, joten teon on täytynyt olla törkeä.

Finanssivalvonnan johtaja Anneli Tuominen ei ymmärtänyt lainvoimattoman tuomion merkitystä.

Oikeudenkäynti kuitenkin jatkui, syyttäjä pyysi valituslupaa korkeimmalta oikeudelta, hovioikeuden vapauttavalla tuomiolla ei siis ollut lainvoimaa. Tietenkään ketään ei saakaan kutsua rikolliseksi ennen kuin tuomio on lainvoimainen, mutta oliko pankin perustamislupa sitten tarpeeksi harkittu. Luulisi löytyvän jonkinlaiset pykälät, että törkeä velallisen epärehellisyyssyyte, vaikkei tuomioita ole annettu voisi antaa finanssivalvonnalle ja sen johtajalle mahdollisuuden kieltää pankin perustaminen. Näin ei siis nyt kuitenkaan käynyt ja Sofia joutui selvitystilaan ja osa sijoittajista voi menettää rahojaan, siis enemmän kuin 50 000 euron talletussuojan turvaamista sijoituksista. Kai siellä pankilla nyt kuitenkin sen verran varoja on jäljellä, ettei valtio joudu maksamaan näistä talletussuojan turvaamista rahoista senttiäkään.

Kauppalehti hehkutti tänään tiistaina 2010-03-30, että Finanssivalvonta käyttäytyi jotenkin ryhdikkäästi ja sivalsi yhdellä päätöksellä pelin poikki, jotenkin näin. Yhtään ajatusta ei kuitenkaan liiennyt arvostelemaan sitä, että Seppo Sairanen sai ylipäätään perustaa pankin. Siis Sofia-pankin.

Eilen tv-uutisissa oli muuten lause, että pankki kaatui huolimatta siitä, että sen hallituksen puheenjohtajana oli Lääketeollisuuden keskusliiton johtaja Suvi-Anne Siimes, toivottavasti tittelit ovat oikein, nimi satavarmasti. Tänään Siimeksen nimeä ei löytynyt HS:stä, Ilta-Sanomista, Kauppalehdestä. tai Keskisuomalaisesta. Onko Siimeksen nimi niin suojattu lääketeollisuusyhteydessä, että se jätetään mainitsematta? Kyllä kai hallituksen puheenjohtaja palkkioittensa lisäksi joutuu jostakin vastaamaankin, ainakin siitä, että nimi mainitaan, jos sotkua syntyy.

Muistuttaa tätä vakuutusyhtiö Apolloa, jossa Ben Zyskowicz joutui jopa vastuuseen, selvisi sitten pienellä 100 000 markan korvauksella. Hädissään hän kuitenkin oli kun joutui siirtämään asuntonsa vaimon nimiin (Lähde HS vuosien takaa). Tämä oikeasti oli aikoinaan syy, miksi Zyskowicz ei ottanut, siis uskaltanut ottaa, ministerin paikkaa, vaikka sen olisi saanut. Nythän kokoomuksella on tämä ex-ministeri Ilkka kanerva ja ministeriksi vaadittu Marja Tiura syyteharkinnassa. Siitä sitten lisää toisessa yhteydessä.

Taloussanomista löytyi seuraava juttu. Kommentti lopussa, jossa tietenkin ilman minkäänlaista näyttöä epäillään onko kaikki ollut niin pyyteetöntä kuin on kerrottu. Olisi kiva tietää, koskaan emme saa selville, ellei jotain rikosta ruveta tutkimaan, olivatko islantilaiset niin tyhmiä, että maksoivat itsensä kipeiksi Sairasen FIM- pankkiiriliikkeestä, ja kenen rahoilla. Onko Sairanen itse rahoittamut kaupan ja antanut islantilaisille muhkeat korvaukset tästä operaatiosta. Tämä on siis vain epäilys ja jos sitä ei tutkita epäilyksi jää, jollei johda sitten kunnianloukkausjuttuun, jossa asia voitaisiin tutkia.

Hiukan epämääräistä siinä kuitenkin todistettavastikin on, kun kauppasopimukseen ei sisällytetty liiketoimintakieltoa ja Sairasella oli vapaat kädet aloittaa huseeraaminen milloin tahansa.

Toinen juttu on sitten se, että rahastukselta Sofian touhu näyttää joka tapauksessa. Valtava kulurakenne 60 työntekijöineen. Ideahan on siinä, että firman tyhjentäminen voi onnistua ylisuuria ja ylimitoitettuja palkkoja maksamalla. Rikoshan sekin sitten lopulta on kuten nyt Nova Groupin tapauksessa, siis jos tällainen toiminta oikeudessa katsotaan rikolliseksi, siis varmuuden vuoksi vielä kerran: Rikos on tapahtunut vasta sitten kun rikos on todettu ja siitä on langetettu tuomio, joka on saanut lainvoiman.

Finanssivalvonnan johtaja kuitenkin kiirehti liian aikaisin tekemään johtopäätöksiä Sairasen vapauttavasta tuomiosta (hovissa), koska korkein oikeus on palauttanut jutun käsittelyn takaisin hovioikeuteen. Finanssivalvonnan käytös on sen verran epäilyttävää ja asiantuntematonta, että kyllä siellä jonkun olisi jätettävä eronpyyntö. Onhan meillä tämä Nordean laillistettu Mermaid vielä muistissa.

Viikkosanomat, Pertti Manninen. Tiistai 2010-03-30 klo 16:59.

Tähän lopuksi liitteeksi Taloussanomien juttu, kommentti tulikin sitä ennen.
Sama.

Lainaus.

”Sofia Pankin värikäs tausta
http://www.taloussanomat.fi/rahoitus/2010/03/29/sofia-pankin-varikas-tausta/20104542/12

Taloussanomat

29.3.2010 14:36

Eilen sunnuntaina pankkitoimilupansa menettäneen Sofia Pankin synnyn taustalla on erikoisia sattumuksia. Mukana on muun muassa islantilaista rahaa ja rikosepäilyjä.

Pankin hallituksen puheenjohtaja Seppo Sairanen perusti Sofia Pankin rahoilla, jotka hän sai myytyään finanssikonserni FIM:n islantilaiselle Glitnirille. Sairanen oli FIM:n pääomistaja.

Myyntiin hän kypsyi jouduttuaan rahanpesuepäilyjen kohteeksi, minkä takia viranomaiset rajoittivat hänen toimintaansa. Sairanen ja FIM saivat vuonna 2006 käräjäoikeudessa ankarat tuomiot Kari Uotin rahanpesujutussa. Hovioikeus kuitenkin hylkäsi syytteet vuoden 2007 joulukuussa. Syyttäjä on hakenut helmikuussa 2008 valituslupaa korkeimmalta oikeudelta.

Asian käsittelyn ollessa vielä kesken tuolloinen Rahoitustarkastus halusi sitoa Sairasen kädet ja vaati FIM:iä mitätöimään Sairasen äänioikeuden, jotta rahoitusmarkkinoiden luottamus yhtiöön turvattaisiin.

Sairanen itse kertoi Taloussanomille helmikuussa 2007, että valvovan viranomaisen päätös mitätöidä hänen äänioikeutensa kypsytti hänet päätökseen myydä FIM.

Mainoslinkit
PS-tili tai eläkevakuutus – pääasia että aloitat nyt.
Ellet halua eläkkeellä tyytyä palkkasi puolikkaaseen, aloita säästäminen nyt. Tapiolasta saat selvällä suomella vastaukset eläkesäästämisen kiemuroihin ja sinulle sopivan säästämistavan. Lue lisää, kokeile laskuria >>

Sairanen koki, että FIM:n toiminta lamaantui: yhtiön oli vaikea tehdä päätöksiä, kun se ei voinut ottaa huomioon suurimman omistajan mielipidettä.

– Luulin, että saan olla kokouksessa ainakin läsnä. Sitten selvisi, että Ratan määräyksestä en saa osallistua, Sairanen sanoi tuolloin Taloussanomien haastattelussa.

Sairanen tienasi 110 miljoonaa euroa

FIM myytiin helmikuussa 2007 islantilaiselle Glitnirille, joka maksoi FIM:stä hyvän hinnan eli 341 miljoonaa euroa. Kauppa teki pääomistajista miljonäärejä. Sairanen omisti pankista lähes kolmanneksen ja tienasi kaupasta noin 110 miljoonaa euroa.

Tämä raha toimi pesämunana Sofia Pankin perustamisessa. Sofia Pankki aloitti toimintansa tammikuussa 2009.

Glitnir puolestaan muuttui takaisin FIM:ksi, kun vaikeuksiin ajautunut Glitnir joutui syksyllä 2008 Islannin valtion haltuun. Sen jälkeen pankki myi suomalaisen tytäryhtiönsä yhtiön suomalaiselle johdolle. Nimeksi tuli jälleen FIM.

Alkuperäisen FIM:n omistajaksi Sairanen oli noussut 1990-luvun laman aikana. Tuolloin yhtiön toimitusjohtajana toiminut Sairanen osti vaikeuksissa olleen FIM:n omistukseensa.”

Lainaus ja juttu loppuu.

http://www.viikkosanomat.fi blogi

http://www.viikkosanomat.fi/viikkosanomat.html lehti

"Täysin selvittämättä on jäänyt asiaan liittyvä hauska yhteensattuma: Ministerin päätös pitkitti juuri sopivasti konkurssiinmenoa niin, että silloinen Suomen Yhdyspankki (SYP) onnistui turvaamaan itselleen ja konkurssin ulkopuolelle 300 miljoonan saatavansa. Kauppa- ja teollisuusministeriön kansliapäällikkönä oli tapahtumahetkellä Bror Wahlroos ja Suomen Yhdyspankin eräänä johtajana hänen poikansa Björn Wahlroos. Kokoomuksen taloudellinen tilannekin oli niihin aikoihin konkurssikypsä. Mukana olijat porskuttavat nyt kuka missäkin, eikä kukaan vaadi Tuomiojan eroamista hallituksesta."

http://www.sanomanetti.fi/1999_02/netti1208.htm#alho2

Arkisto 2009

Björn Wahlroos-story. Nettisanomien kirjoituksia 1999-